Jauhelihassa paljastuu ruokaketjun epätasapaino
Kriisipakettien sijaan tarvitaan toimia markkinoiden ja ruokaketjun pysyvään tasapainoon. Elintarviketuottajan tuloista valtaosa tulee markkinoilta, joten tärkeimpiä ovat toimet markkinan korjaamiseksi, kirjoittaa Sari Essayah (kd.).
Hallitus aikoo omistajaohjauksen keinoin varmistaa, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa, kirjoittaa Sari Essayah. Kuvassa kouluruokailua. Kuva: Jaana KankaanpääJauhelihan saatavuus kaupoissa on nostanut suomalaisen ruokaketjun epätasapainon julkiseen keskusteluun. Hätäisimmissä johtopäätöksissä on vaadittu valtion tukipakettia sinne tänne ruokaketjun eri toimijoille.
Kriisipakettien sijaan tarvitaan edelleen toimia markkinoiden ja ruokaketjun pysyvään tasapainoon. Toisin kuin yleisesti luullaan elintarviketuottajan tuloista valtaosa tulee markkinoilta, joten tärkeimpiä ovat toimet markkinan korjaamiseksi.
Valtio ei voi ryhtyä sanelemaan hintoja, joten katse kääntyy vahvasti teollisuuden ja kaupan suuntaan. Toisin kuin muualla Euroopassa niukkuus ei ole vielä nostanut meillä tuottajahintoja. Käänne on kuitenkin edessä, eihän halvemmalla lihaa saa enää kuin Unkarista.
Tuottajia on huomattavasti enemmän kuin teollisuuden ja kaupan ostajia, joten ostajien neuvotteluvoima on suhteessa erittäin vahva. Tuottajien yhteistoiminta tuottajaorganisaatioissa vahvistaisi neuvotteluvoimaa ja markkina-asemaa suhteessa ketjun muihin toimijoihin, sekä panosten hankinnassa että tuotteiden myynnissä. Suomessa tämä on kuitenkin toimintaan kohdennetusta tuesta huolimatta täysin alihyödynnetty keino.
Kesän aikana kaupan ja teollisuuden sopimuskauden vaihtuessa on odotettavissa hintojen nousua läpi koko ketjun.
Kesän aikana kaupan ja teollisuuden sopimuskauden vaihtuessa on odotettavissa hintojen nousua läpi koko ketjun. Lyhyellä aikavälillä hintojen nousu ei merkittävästi lisää tarjontaa, mutta pitemmällä aikavälillä hintojen nousu parantaa tilannetta, etenkin kun rakenteita samalla korjataan.
Hallitus onkin uudistanut elintarvikemarkkinalakia ja valtuutetulle on annettu lisää toimivaltaa. Samassa yhteydessä parannettiin tavarantoimittajan suojaa tilausten peruutusten sekä toimitussopimukseen liittyvien maksujen osalta. Samalla teemme EU-vaikuttamista tuottajien aseman vahvistamiseksi sopimusneuvotteluissa.
Jo tehtyjen ja tulevien lainsäädäntömuutosten sekä kestävän ja kannattavan ruokastrategian lisäksi ministeriön ja elintarvikemarkkinavaltuutetun tulossopimuksessa on edellytetty valtuutetun toimintavaltuuksien tehokkaampaa käyttöä ongelmiin puuttumiseksi.
Hallitus aikoo omistajaohjauksen keinoin varmistaa, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa.
Valmistelussa olevassa lakimuutoksen seuraavassa vaiheessa huolehditaan ruoka-alan arvoketjun kannattavuudesta, ja selvitetään luottamuksellisen tiedon suojan vahvistamista. Samoin hallitus aikoo omistajaohjauksen keinoin varmistaa, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa.
Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet ovat hankintastrategioineen tässä aivan keskeisessä asemassa. Lisäksi selkeät alkuperämerkinnät auttavat meitä kuluttajia tekemään hyviä valintoja ja siksi olemme tuoreella asetuksella velvoittaneet kertomaan yli 15 prosenttia lihaa sisältävän tuotteen lihan alkuperän näkyvästi pakkauksen etupuolella.
Kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden – ei vain maa- ja metsätalousministeriön tehtävä – on ylläpitää arvostavaa keskustelua suomalaisesta ruoantuotannosta. Suomalainen ruoka ja sen erinomainen laatu on syytä nostaa tikunnokkaan!
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
