Ruokaketjun pelisäännöistä keskustellaan – paikka pöydässä avoinna myös MTK:lle

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa (MT 3.5.) taivasteltiin päivittäistavara­kaupan ja elintarviketeollisuuden asennetta private label -tuotteita kohtaan ja ounasteltiin ministeri Jari Lepällä olevan asenteiden korjaamisessa kyinen pelto kynnettävänä.

Kirjoituksessa tarkasteltiin ruokateollisuuden näkökulmaa rajoittuneesti, minkä vuoksi on syytä valaista tarkemmin private labelin ja ruokaketjun pelisääntökysymyksiä.

Private label -tuotteet ovat olleet jo vuosikymmeniä osa päivittäistavarakaupan valikoimaa. Niiden avulla kauppa on esimerkiksi erilaistanut valikoimiaan ja muodostanut hintamielikuvaa. Kaupan omat merkit ovat myös olleet osa elintarvikeyritysten strategista suunnittelua jo pitkään.

Kilpailun koventuessa kauppa on tietoisesti lisännyt private label -tuotteidensa markkinaosuuksia ja vahvistanut omaa, jo ennestään vahvaa asemaansa. Koska hyllytilaa on rajallisesti, elintarvike­brändien elintila on samaan aikaan kaventunut.

Elintarviketeollisuus ei kaihda kilpailua. Oleellisinta on, että tuotteet otetaan valikoimiin niiden ansioiden perusteella, olipa kyse elin­tarvikebrändistä tai private label -tuotteesta.

Elintarvikebrändien ja private label -tuotteiden markkinaosuustaistelun tekee epätasapuoliseksi se, että kaupalla on luontaisesti käytössään enemmän välineitä: kauppa päättää sekä ruoka­brändien että omien merkkiensä valikoimasta, hyllysijoittelusta ja kuluttaja­hinnoittelusta.

Kauppa saa myös jo kuukausia ennen uuden brändituotteen lanseerausta paljon tietoa tuotteesta sitä valmistavalta elin­tarviketeollisuudelta. Teollisuuden on välttämättä jaettava tätä tietoa, jos se mielii saada tuotteensa kaupan jakelukanaviin.

Kauppa toimii siis ostaja-­kilpailija-kaksoisroolissa, mikä mahdollistaa sille valta-­aseman väärinkäytön. On kaupan vastuulla, ettei väärinkäyttöä esiinny.

Pelisääntökeskustelua asiasta on käyty EU-tasolla jo vuosia. Suomessa sitä käydään Keskuskauppakamarin elintarvike­ketjun kauppatapalautakunnassa, jonka toiminta pääsee vauhtiin kesäkuussa.

Private label -tuotteiden kilpailutusprosesseja on lisäksi selkeytetty SOK:n ja Elintarvike­teollisuusliiton jäsenyritysten kesken käydyssä vuoropuhelussa, joka on saanut yrityksiltä myönteistä palautetta.

Alan vuoropuhelu edistää kauppatapojen parantumista joustavasti ja huomattavasti nopeammin kuin sääntely. Itsesääntelyllä pystytään myös vaikuttamaan ennakoivasti uusien, esimerkiksi digitaalisten jakelukanavien kauppa­tapoihin.

Kauppatapojen sääntely edellyttäisi erittäin yksityiskohtaisia kirjauksia kielletyistä menettelyistä ja riskinä olisi, että lainsäädäntö olisi vanhentunutta jo syntyessään.

Ruokaketjun pelisäännöistä keskustellaan monessa pöydässä. Vain yksi tuoli on tyhjä, MTK:n.

Maatalouden kannattavuuden parantaminen on haaste koko ruokaketjulle ja elin­tärkeä kysymys teollisuudelle. Siksi pidämme MTK:lle paikkaa avoinna neuvottelupöydässä.