Konstailemattomuus koukutti

Mielenkiintoinen luku Kai Linnilästä, nimenomaan Konstailematon kokki. Hän arvostaa tavallista ja yksinkertaista ruuanlaittoa ja isotädiltään saamiaan neuvoja tavalliset arkiaskareet, omavaraisuus ja arvostus maaseutua kohtaan tulevat mukavasti esille.

Ja tietenkin taas koko lehti kannesta kanteen luettu.

Kertoo mielenkiintoisesti Linnilän ja Utrion elämästä yleensä ja myös ruuan valmistuksesta. Saa hyviä vinkkejä omaankin ruuan valmistukseen yms.

Enemmän juttuja ihmisten arjesta, niin tavisten kuin tunnettujen.

Pirkko Antikainen, Nurmes

Konstailematon kokki oli lämminhenkinen juttu, tutut ihmiset ja paikat. Luin ensimmäistä kertaa Kantria ja oli miellyttävä kokemus. Paljon hyviä juttuja: Koulun toinen tarina, Ennustus vuodelle 2016, Yllätyksiä pinnan alla, Kiitosta vaan, isä ja niin edelleen.

Merja Inkiläinen, Lahti

Paras juttu oli ehdottomasti Konstailematon Kokki. Tämä juttu pitäisi jokaisen lukea ja ottaa oppia Kai Linnilän opeista. Pariskunta käyttää maaseudulla tuotettuja ruoka-aineita.

Ternimaitoa ei ole useinkaan saatavissa, koska ei joka kylässä ole edes enää lehmiä. Puuro oli myös nostettu kunniaan, mikä on todella hyvä asia. Kaupoissakin on saatavissa erilaisia ryynejä, joista voi hauduttaa maukasta puuroa. Leivinuunin omistajat voivat hyödyntää ruuanlaitossa uunejaan. Siellä kypsyvät niin lihapotit kuin puurotkin.

Maaseudulla on hyvä asua.

Ellen Jalonen

Kaksi juttua oli ylitse muiden. Konstailematon kokki Kai Linnilä ja Kymenlaakson äijämuskarilaiset. Vaikea ratkaisu? Annan ääneni Konstailemattomalle kokille! Keittotaitoa kysytään ihan joka päivä naiselta tai mieheltä. Osata soittaa jotain on hieno asia. Minäkin olisin halunnut!

Kattilan soittaja

Konstailematon kokki -kirjoitus toi mukavalla tavalla miehen keittiötaidot esiin. Yleensä ovat kokkailleet nuoret ja keski-ikäiset miehet, mutta 73-vuotias mies on harvinainen. Kai Linnilä nosti jalustalle monipuolisen ja terveellisen puuron, johon minäkin uskon. Puurot sopivat kaikille, kunhan raaka-aine on valittu itselle, ja vaihtelua saadaan esimerkiksi eri marjoista puuron päälle tai sekaan.

Orkidean keväthuolto oli perusteellinen ja tarkka kuvaus orkidean mullanvaihdosta ja juurien käsittelystä. Nyt uskallan itsekin tehdä keväthuollon kasville. Minä odotan Vihertää ja itää -sivustoa aina kovasti, koska se on ajankohtaista ja vuoden kiertokulkuun sopivaa.

Marja-Liisa Savela, Lappajärvi

Konstailematon kokki oli paras. Perusruokaa pääasiassa kotimaisista raaka-aineista, ja puuro on aivan ykkösjuttu. Siksi oli vaikea päättää tämän ja Pyhä puuro -jutun välillä. Tosi hyvä lehti, kiitos siitä!

Marjo Tuomela, Nastola

Pyhä puuro. Tuttuja ruokia edesmenneen äitini tekeminä—nyt täytynee itse koittaa, saako yhtä maukasta. Perinteet kunniaan. Inkoonpuuro paistettuna seuraavana päivänä maistuu jo suussa

Maija-Liisa Jusenius, Lohja

Kymenlaakson äijämuskarilaiset on paras. Äijäenergiaa positiivisesti. Varmaan hauskaa keikoilla. Toivottavasti tekevät levyn, varsinkin Paranoid-tulkinta kiinnostaa.

Erja Kallela, Lavia

Kymenlaaksosta komeasti kajahtelee

Suomen sulosointuja

rohkeasti rokkiakin

miehekkäällä meiningillä

uholla uljaitten urosten

kaiken kansan kuultavaksi

musiikkia moneen makuun

Lupsakasta lukemista

kaikki Kantrin kertomukset

niille niijailen nätisti

kumartelen kiitokseni

talvisin terveisin.

Leena Niemeläinen, Äitsaari

Äijäkanteleet kiinnosti kovasti. Hyvät kuvat ja tekstit! Sikäli tuttua, että me miesserkkujen kanssa laulamme ja soitamme taas ensi kesänä!

Veikko Leppiniemi, Piispanristi

Mukavaa, kun aikuiset miehet uskaltavat heittäytyä. He ovat ihan huippuja!

Lehteä oli mukava lukea, paljon kiinnostavia juttuja. Entisenä maalaistyttönä ja nykyisenä kaupunkilaisena sattumalta törmäsin lehteen ja pidin siitä. Sitä oli mainostettu Facebookissa!

Mirja Hynynen, Iisalmi

Tää on vaan niin mahtavaa, nuoria komeita miehiä, lisäksi kanteleet ja hyväntuulisia huumorimiehiä, ei mitään ryppyotsaisten puuhailua. Hyvää työtä, jatkakaa samaan malliin!

Helena Rantanen, Ruotsinkylä

Hieno juttu ja hieno porukka! Siinäpä miesmallia muuallekin Suomeen. Kanteleen soitto sopii hauskanpitoon ja stressin poistoon vauvasta vaariin, jopa raavaille miehille. Upeita jätkiä!

Anna-Liisa Tenhunen, Heinäkylä

Avartava, tietoa lisäävä juttu Mensasta ja mensalaisista

Kaija Pitkäkoski, Suurimaa

Ei mikään salaseura oli ymmärrystä lisäävä kirjoitus Mensasta ja nerokkaista ihmistä. Jotka ovat lopulta ihan tavallisia ihmisiä.

Merja Kaartinen, Ikaalinen

Kuulun siihen suureen enemmistöön eli 98 prosentin joukkoon. Ei tosin ole tullut käytyä kokeissa. On monta muutakin asiaa, joita ei ole tullut kokeiltua. Mutta ihan hyvä, että ihmiset haastaa itsensä ja kokeilee järjenjuoksuaan!

Mauri Långvik, Ylöjärvi

Karjala takaisin puhumalla oli paras. Vaikka olen Länsi-Suomesta kotoisin ilman minkäänlaisia karjalaisia juuria, olen aina ollut kiinnostunut Karjalan kulttuurista ja kielestä ilman mitään ”Karjala takaisin” -sympatioita. Oli upeata huomata ymmärtävänsä jutussa olleet karjalankieliset lauseet.

Luin myös mielenkiinnolla kaiken muun. Ralli on myös ihan parasta.

Kaino Noponen, Pukkila

Paras juttu on Katoaako kieli, Karjala takaisin puhumalla. Mielenkiintoista luettavaa ja mainiosti koristeltu tai pikemminkin kuvitettu juttu. Voisi vaikka kopioida käsityömalliksi.

Outi Ihonen, Voikoski

Tosiaan yleisesti on vain puhuttu karjalanmurteista. Karjalan kieli ei varmasti ole niin yleisessä tiedosta. Erittäin valaisevaa informaatiota ja hyvä, jos se käyttöä elvytetään. Karjalan pitäjien sotienjälkeiset muuttopaikkakunnilla syntyneet ikäluokatkaan eivät varmasti ole kielestä kovin tietoisia.

Timo Tarkiainen, Espoo

Koulun toinen tarina oli paras. Maaseutu on tyhjentynyt vuosien saatossa, ja sama kehitys jatkuu edelleen. On lakkautettuja kouluja ja kauppoja, autioksi jääneitä taloja. Onneksi löytyy myös uusia yrittäjiä ja asukkaita, jotka ottavat näitä taloja ja rakennuksia käyttöönsä.

Päivi Saarimäki, Taipalus

Koulun toinen tarina oli paras. Koko lehti täynnä ’lempeitä’ tarinoita kaiken muun ahdistavan uutisvirran keskellä, antaa toivoa elämästä syrjäseuduilla(kin).

Ari Pihlajasaari, Siltakylä

Orkidean keväthuolto oli paras. Olin jo pari kuukautta miettinyt, että pitäisi etsiä netistä ohjeet orkidean kasvualustan vaihtoon, kolme orkideaani kaipaisi uutta virtaa. Ohjeet löytyivätkin Katrista juuri oikeaan aikaan!

Tykkään lehdestä, joka tuo hyvää mieltä! Siinä on paljon luettavaa, mielenkiintoisia juttuja meistä tavallisista maalaisista.

Terhi Toikka, Jokimaa

Paras oli ammatistaan ylpeä rajavartija-maanviljelijä Eetu Värri, Miehikkälä, ”Kunnon mies”. Esimerkillinen nuorimies, jolla on oikea asenne ja ajatuksia!

Eeva Santala, Hartola

Olgan Kylä ja kauppoja oli paras. Haja-asutusalueilla kauppojen lukumäärä vähenee. Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi se, että nuoret kouluttautuvat ja joutuvat työn perässä muuttamaan kasvukeskuksiin.

Monesti menemme isoihin marketteihin tarjousten perässä. Kun maito ja pienemmät tarvikkeet loppuvat, niin vain ne haetaan lähikaupasta. Tähän saadaan aikaan parannus, kun ostetaan lähikaupasta tavarat vaikka sitten hieman kalliimmalla hinnalla. Säästöä tulee matkakuluissakin. Näin tehdään!

Arvo Saario, Loimaa

Kirsti Mannisen kolumni on aina varma! On aivan totta, mitä hän kertoo ystävänsä mielipiteenä Maaseudun Tulevaisuudesta. Valtalehtiä lukemalla, TV:tä seuraamalla ystävä jäisi kertomansa mukaan ainakin kolmasosan asioista osalta pimentoon, jollei lisäisi tietoaan mainittua lehteä lukemalla. Monastihan Maaseutu kertoo, kommentoi ja analysoi asiantuntijoiden avulla ensimmäisenä valtakunnan asioista. Eritoten lehti paneutuu maaseudun arvoihin.

Elämänuskoa ei rakenneta lööppejä lukemalla, aina negatiivisen uutisen perään lähtemällä. Huoli on oikeutettu nuorten suhteen, minkä tuen ja mistä he tässä nopeassa informaatiomaailmassa saavat?

Lehti jatkaa elämäänsä meidän lukemisen jälkeen kukkakauppiaan tiskillä. Näillä pakkasilla se on ollut erityisen haluttu kääre, kun tuo lehtikoko alkaa olla harvinaisuus.

Raija Nurminen, Nokia

Simo Rallin Kiitos vaan, isä on asiallinen, valaisee ammatin valintaan liittyviä asioita sekä yrittäjänä olemista. Aina löytyy kadehtijoita, mutta itse ei kuitenkaan haluta ottaa vastuuta yrittäjyydestä ja alkaa yrittäjäksi. Hyvinvointia riittää, kun työttömyysturva on takataskussa.

Raija Mäki, Lampsijärvi