Vanhojen metsien hakkuut voisi moninkertaistaa, ja luonto kiittäisi
Kiertoaikojen pidentäminen toisi ennen pitkää lisää tukkipuuta markkinoille ja metsiin taantuvan lajiston kaipaamia vanhan metsän piirteitä.3.12.202116:44
Luontopaneeli on esittänyt Etelä-Suomen kaikkien yli 120-vuotiaiden metsien suojelua.
Ehdotus on ymmärrettävä siitä näkökulmasta, että näin vanhoja metsiä on maan eteläosassa suhteellisen vähän ja niistä riippuvainen lajisto on taantunut.
Kääntöpuoli on, että suojeluvaatimus jättää huomioimatta ne metsänomistajat, jotka vaalivat talousmetsissään luontoarvoja kasvattamalla puustoa minimiaikaa kauemmin.
Itse asiassa sekä luonto että monet metsäelinkeinot kiittäisivät, jos entistä useampi metsä hakattaisiin vasta 120-vuotiaana tai sitä vanhempana.
120 vuodessa metsään ehtisi kehittyä monien uhanalaisten lajien vaatimia piirteitä. Pitkät kiertoajat pitäisi hyväksyä talousmetsän luonnonhoidon keinona, eikä vain metsän pysyvään suojeluun johtavana tienä.
Sopivalla kiertoaikojen pidentämisellä teollisuuteen riittäisi ennen pitkää nykyistä enemmän sahattavaa tukkia. Pitkään kasvaneita, järeitä puita tarvitaan myös erikoistarkoituksiin, kuten perinteisin menetelmin valmistettujen hirsitalojen raaka-aineeksi.
Pidemmille kiertoajoille tarvitaan kuitenkin kannustimia. Kovaa tuottoprosenttia hakeva metsänomistaja hakkaa metsänsä mieluiten suhteellisen nuorina, kun puuston kasvuvauhti alkaa hiipua. Samoin tekee metsänomistaja, joka pelkää vanhojen metsien suojelupakkoa.
Ehkäpä metsänomistajille maksettavat hiilensidontakorvaukset ratkaisisivat asian. Kyseessä olisi tutkitusti yksi ilmastopolitiikan kustannustehokkaimpia keinoja. Metsään sidottu ylimääräinen hiilitonni maksaa reippaasti vähemmän kuin esimerkiksi sähköautoilun edistämisen kautta saavutettu päästösäästö.
Rajumpi keino kiertoaikojen pidentämiseen olisi elvyttää vanhan metsälain minimivaatimukset uudistettavan puuston iälle ja läpimitalle.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
