Vasemmiston maatalouspolitiikasta

Haastatteluni Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 29.8.) on synnyttänyt runsasta keskustelua. Valitettavasti jutusta oli mahdollista ymmärtää väärin, että ehdottaisin maatalous­tukien poistamista muun muassa parsinavetoilta. Tämä ei pidä paikkaansa.

Olen esittänyt investointi­tukien poistoa eläinten liikkumista estäviltä tuotantotavoilta eli uusien parsinavetoiden ja porsimishäkkien rakentamiseen ei enää voisi saada investointitukea.

Suomalainen ruuantuotanto tarvitsee maataloustukia. Tällä hetkellä monilla tiloilla eletään erittäin vaikeassa tilanteessa.  Viljelijöiden akuutin ahdingon ratkaisemiseksi Vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa uudenlaista sopeutumislainaa ja korkotukilainojen lykkäystä.

Pidemmällä aikavälillä haluamme kehittää tuki­järjestelmää niin, että se tukee aktiiviviljelyä ja luonnon­mukaista tuotantoa. Esi­merkiksi maataloustukien ikäraja tulisi palauttaa.

Eläintuotannossa tulisi siirtyä eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaviin tuotantotapoihin, ja investointi­tukien lopettaminen uusilta eläinten liikkumista estäviltä rakenteilta on askel tähän suuntaan. Se auttaisi tiloja suunnittelemaan pidemmällä aikavälillä tuotannon kehittämistä eettisempään ja ympäristö­ystävällisempään suuntaan.

Kasvisruuan suosio kasvaa ja kuluttajia kiinnostaa ruuan alkuperä. Tässä on todellinen menestyksen mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Nämä uudet trendit pitää nähdä voimavarana, joka luo työpaikkoja ja elinvoimaa.

Me Vasemmistoliitossa käymme mielellämme keskustelua maatalouden tilasta ja tulevaisuudesta. Monet suomalaiset maatalousyrittäjät ovat kovilla tällä hetkellä, joten keskus­telulle on todellakin tarvetta.

Maatalouden ratkaisut ovat merkittävässä roolissa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja koko Suomen työllisyyden ja talouden sekä huolto­varmuuden näkökulmasta.

Rakentava ja uutta etsivä keskustelu ei kuitenkaan ole mahdollista, jos sanojani vääristellään tai ymmärretään tahallisesti väärin.

Vasemmistoliitto