Pelastetaan possut syömällä niitä
Kyllä lypsylehmä kirmaa iloisena luontoon kun se päästetään, vaan jo iltasella se on koputtamassa navetan ovea, että olisi vähän nälkä.15.12.201609:22
Sain käsiini tässä taannoin nyhtökaurarasian. Sitä ei löydy vielä paikallisesta marketista, lähipuutalokaupungista kyllä. Mielenkiinnolla rustasin siitä ruokaa: riisiä ja nyhtökauraa currykastikkeella.
Täytyy sanoa, pirun hyvää tuli. Maku tulee maustamalla ja syödessä nyhtis toden totta tuntui suussa nyhtöporsaalle. Söin niin että maha pullotti, ja olin haltioissani.
Siis olenko löytänyt lihan korvikkeen? Nettiä selaillessa huomasin, ettei ylikypsytetty kaura ole ainoaa uutta lihatonta proteiinia, on härkistä, on mifua ja muuta.
Jösses, minähän lopetan lihan syönnin kokonaan! Siat, lehmät, sonnit ja kanathan juovat vettä niin että savanni kuivuu ja Afrikassa nähdään nälkää.
Kaikki märehtijät ovat sellaisia metaanipommeja, että jäätikkö sulaa jo pelkästä pötsin pöräyksestä, pierusta nyt puhumattakaan. Jo pelkällä kananpaskan hajulla rehevöityy meret ja järvet.
Päätin siinä paikassa, että minä lopetan lihan ja kananmunien syönnin kokonaan. Näin ollen pelastan maailman ja siinä sivussa kaikki tuotantoeläimet kurjilta kohtaloilta!
Tunsin olevani hyväntekijä, kaikkivoipa tämän uuden pelastavan elämäni kanssa.
Heräsin yöllä suden aikaan, hikisenä ja kuumissani. Olin nähnyt lehmästä unta. Siinä se tuli uteliaana aidan viereen, kun seisoin paimenlangan takana. Suuren mansikin silmät olivat isot ja lempeät kun se nuolaisi valtavalla kielellään kasvojani.
Heräsin siihen, että pääsääni jylläsi kysymys. Mihin nämä tuotantoeläimet laitetaan, nyt kun kaikki lopettavat lihansyönnin? Päästämmekö 284 900 lypsylehmää vapaaksi, niiden kurjista kasvatusoloista?
Vähän toista miljoonaa sikaa tonkimaan joenrantoja? Kolme ja puoli miljoonaa kanaa kaakattamaan lähipuistoihin?
Ei perhana, eiväthän nuo reppanat pärjää luonnossa, kun ovat tottuneet jo vuosituhantiseen hoivaan ja huolenpitoon. Kyllä lypsylehmä kirmaa iloisena luontoon kun se päästetään, vaan jo iltasella se on koputtamassa navetan ovea, että olisi vähän nälkä.
Silloin minulla pätkähti päähäni vielä kauheampi ajatus: nuo tuotantoeläimet toki syötäisiin, vaan lisää ei enää tuotettaisi. Eli näiden viimeisten nautojen, possujen, lampaiden ja kanojen jälkeen, tuotantoeläimiä ei enää olisi.
Tuli todella huono ja syyllinen olo. Tulevaisuuden lapset näkisivät näitä eläimiä enää vain kuvina.
Ei olisi maatalousnäyttelyiden eläinpihoja. Possu ei koskaan enää kiipeäisi uteliaana karsinan päälle haistelemaan vaatteitani.
Valitsin nyhtökauran ja tapoin tuotantoeläimet. Mahtavaa!
Ei se voi näin mennä, minusta elämä on arvokasta, oli se sitten tuotantoeläin tai ihminen.
Elämä on lahja, se on ihme. Sitä emme saa tuhota pelastaaksemme maailman. Ei.
Ratkaisuna tähän vaadin, että jokainen perhe, joka valitsee ruokavaliokseen vain kasvispohjaiset vaihtoehdot, ottavat kotieläimekseen lehmän, sonnin, sian, lampaan tai tiun kanoja.
Nykyisillä lasitetuilla parvekkeilla sonnit pärjäävät kesät talvet helposti. Tässä vaihtoehdossa jokainen saa hoitaa eläintään juuri niin kuinka tuotantoeläintä pitääkin kohdella.
Lisäksi kasvissyöjien eläinhallintalakiin määrätään jälkipolvien synnyttäminen. Olohuoneen Ikea-matolla on vasikan hyvä ottaa horjuvat ensiaskeleet samalla kun tusina porsaita näykkii emakon nisiä partsilla…
Mitä jos sittenkin syötäisiin kaikkea kohtuullisesti. Minä menen nyt ylpeänä ostamaan sian takajalan jouluani juhlistamaan. Kun sen uuniin laitan, tiedän että pelastin muiden possujen elämän!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
