Sammaleesta siteisiin

Antiikin maailmassa egyptiläiset naiset käyttivät pehmitettyä papyrusta tamponeina. Kreikassa taas käärittiin puupaloja pumpuliin ja Roomassa suosittiin villaa. Muualla maailmassa käytettiin paperia, nahkaa, ruohoa ja sammalta kuukautisvuodon imemiseen.

1800-luvulla Suomessa pidettiin pitkiä paitoja ja pitkävartisia saappaita, joihin kuukautisveren annettiin valua. Etenkin maaseudulla oli normaalia olla käyttämättä minkäänlaista kuukautissuojaa. Uskottiin, että myrkyllisen vuodon estäminen aiheuttaisi tulehduksia.

1850-luvulla maailmalla keksittiin kuukautispusseja, siteitä ja kulhoja erilaisilla jousi-, naru-, nappi- sekä liivikiinnityksillä. Suurin osa tuotteista ei päätynyt myyntiin.

1896 Johnson & Johnson toi ensimmäiset kertakäyttöiset kuukautissiteet markkinoille Yhdysvalloissa. Tuotetta kuitenkin vieroksuttiin.

1900-luvun alussa uudenlaiset hygieniakäsitykset saivat jalansijaa Suomessakin, joten kuukautisvuotoa varten alettiin valmistaa kotitekoisia siteitä. Ne tehtiin useimmiten kangasräteistä tai virkattiin langasta.

Yhdysvalloissa oli mahdollista tilata postimyynnistä luonnonkumisia essuja, joita käytettiin vaatteiden suojana. Suomeen ne eivät rantautuneet, mutta naiset käyttivät usein paksuja alushameita suojatakseen päällysvaatteensa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan ranskalaiset hoitajat huomasivat sotilaiden haavoja sitoessaan, että selluloosasta valmistetut siteet toimivat paremmin kuin vanhanaikaiset puuvillasiteet. Niitä alettiin käyttää myös kuukautissuojina.

1920-luvulla kertakäyttöiset puuvillasiteet tulivat myyntiin Yhdysvalloissa tuotemerkillä Kotex. Ne olivat 56 senttiä pitkiä, 9 senttiä leveitä ja niiden kiinnittämiseen tarvittiin vyötä. Vuosikymmenen muotiuudistus olivat haaroista kiinni olevat alusvaatteet, jotka helpottivat siteiden käyttämistä.

1930-luvulla kuukautissidevalmistajia oli jo satoja. Leona Chalmers patentoi ja aloitti ensimmäisen uudelleenkäytettävän kumisen kuukautiskupin valmistuksen. Kertakäyttöisiä tuotteita pidettiin kuitenkin paremman elämäntason mittarina.

Vuonna 1931 tohtori Earle Haas haki patenttia asettimelliselle tamponille. Gertrude Tendrich osti patentin ja perusti Tampaxin vuonna 1933. Alussa hän valmisti tamponit kotonaan ompelemalla ja käyttämällä Haasin kehittämää puristinta.

1930-luvulla kertakäyttöiset tuotteet saapuivat Suomen isoimpiin kaupunkeihin. Apteekeissa myytävät siteet olivat kuitenkin kalliita, eikä niitä käytetty laajasti.

1940-luvulla kertakäyttöisiä terveyssiteitä myytiin Suomen suurimmissa tavarataloissa. Maaseudulla käytettiin vielä kotitekoisia siteitä, joita valmistettiin kankaasta ja pumpulista. Siteet kiinnitettiin alusvaatteisiin hakaneuloilla tai kuukautisvyöllä.

1950-luvulla tuli myyntiin asettimeton tamponi liukastetulla kärjellä. Niitä markkinoitiin teini-ikäisille, jotta he voivat helposti piilottaa tamponin laukkuihinsa. Suomessa Stockmann-tavarataloissa myytiin kumilla vuorattuja kuukautishousuja, joiden sisällä side pysyi hyvin.

Ensimmäiset tarrakiinnitteiset minisiteet tulivat markkinoille vuonna 1969 tuotenimellä Stayfree.

Vuonna 1971 Yhdysvalloissa tuli muotiin kohdun tyhjentäminen kuukautisvuodosta pumpulla imemällä. Tarkoituksena oli lyhentää kuukautisten kestoa, mutta menetelmää alettiin käyttää myös kotitekoisissa aborteissa. Abortti kiellettiin vuonna 1973 ja tapa hiipui.

1970-luvulla hajustetut tamponit tulivat myyntiin Yhdysvalloissa. Suomessa hajustetut siteet lanseerattiin 2000-luvulle tultaessa.

Vuonna 1975 tulivat myyntiin Rely-tamponit. Proctor & Gamble poisti ne markkinoilta vuonna 1980, kun niissä käytetty uusi materiaali yhdistettiin liian imukykyisenä hengenvaaralliseen toksiseen sokkisyndroomaan (TSS).

Siivekkeelliset kertakäyttösiteet tulivat markkinoille 1980-luvun lopussa. Myös materiaalit muuttuivat ja siteet ohenivat 1990-luvulle tultaessa.

1990-luvulla Yhdysvalloissa esiteltiin täysin uudenlainen kuukautissuoja. Erittäin pieni ja imukykyinen side oli tarkoitus asettaa häpyhuulten väliin. Markkinatutkimuksissa näytti, että naiset olisivat innoissaan tuotteesta, mutta se katosi pian markkinoilta.

Vuonna 1992 Suomessa näytettiin ensimmäisen kerran TV-mainoksessa kuukautissuoja. Vielä vuonna 2010 Yhdysvalloissa kaksi suurta televisiokanavaa kieltäytyivät näyttämästä kuukautissuojamainosta, koska siinä mainittiin sana vagina.

2000-luvun alkupuolella kuukautiskuppeja on alettu valmistaa lääketieteellisestä silikonista. Vaihtoehtoisten kuukautissuojien (kupit ja kangassiteet) suosio on kasvanut netin myötä.

Nykyään kuukautissuojien valikoima on ainakin länsimaissa laaja. Saatavilla on siteitä, tamponeja, pikkuhousunsuojia ja kuukautiskuppeja. Kuitenkin maailmassa on yhä paikkoja, joissa naiset eristetään yhteisöstä kuukautisten aikana uskontoon tai kulttuuriin vedoten.

Katja Lamminen

Lähde: www.lunette.com