Päättäjät voisivat vaikuttaa asioihin

Aivan aluksi on syytä kiittää kaikkia äänestäjiä. Ei ole pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) vika, että maassa on sellainen hallitus, kun nyt sattuu olemaan.

Jos syyllisiä pitää etsimällä etsiä, katseen voisi kääntää niihin, jotka eivät äänestäneet. Heillä olisi ollut mahdollisuus muuttaa voimasuhteet niin, että eduskuntaan olisi syntynyt tarvittava tuki toimintakykyiselle hallitukselle.

Tosin pirukaan ei tiedä, ketä he olisivat äänestäneet.

Suomen talous sukeltaa tällä hetkellä syvällä. Yritykset lomauttavat ja irtisanovat, tuotanto pienenee ja työttömyys kasvaa.

Valtio lainaa menoihinsa. Kansantalous ostaa velaksi kiinalaista elektroniikkaa, japanilaisia autoja, venäläistä energiaa ja ruokaa sieltä, mistä luulee halvimmalla saavansa.

Ministerit lukemattomine työryhmineen ovat kesälomalla. Suomessa keskustellaan siitä, saako puun kaataa, ja jos saa, miten on viereisen puun laita. Metsäteollisuus näyttää tosin keskusteluun kyllästyneenä keräävän kamppeitaan ja muuttavan muihin maihin.

Ei ehkä vaikuta kovin lupaavalta tällainen meno. Mieltä joudutaan piristämään kasvavalla lääkityksellä. Lääkkeetkin ostetaan velaksi.

Suomi tarvitsee uutta tekemisen meininkiä. Meillä on paljon osaamista, joka pitäisi muuttaa uusiksi yrityksiksi ja menestyviksi tuotteiksi.

Tällä hetkellä osaamista valuu maasta ulos, ja kehitysrahoilla luodut innovaatiot päätyvät ulkomaisten sijoittajien omistukseen. Tätä on vaikea hyväksyä maassa, jolla on maailman lupaavin nuoriso ja kenties toimivin yhteiskunta.

Vaarana on kansakunnan henkinen lamaantuminen, jossa Suomen vahvuudet jäävät hyödyntämättä. Ankeutuksesta pitäisi siirtyä kannustukseen.

Talouden suunnan muuttaminen vaatii työtä ja tahtoa. Poliittisen päätöksenteon tehtävä on luoda näiden synnylle hyvät edellytykset. Tässä hallitus ei tunnu tällä hetkellä onnistuvan.

Säästö- tai verotuspäätökset eivät sellaisenaan ole ratkaisu. Niiden pitäisi kannustaa ja lisätä kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Pahimmillaan käy päinvastoin.

Hallitusta leimaavat kotimaan politiikassa sisäiset kiistat ja askartelu hallinnollisten karttojen kanssa. Niistä ei näytä syntyvän tuloja kenellekään, ellei konsultteja lasketa.

Kevään suuri talouspoliittinen ponnistus keskittyi keventämään yritysten tuloksen verottamista, vaikka suurin ongelma on, että yhä harvempi yritys tekee tulosta.

Tuloksen ja osinkojen verotuksen osalta hallitus oli kannustamassa pikemminkin yritysten tyhjentämiseen varoista kuin uusiin investointeihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki onneksi vaati pahimpien epäkohtien korjaamista – hänkin vasta oppositiojohtaja Juha Sipilän (kesk.) konsultoimana.

Luvatut dynaamiset vaikutukset uhkaavat muuttua aneemisiksi. Nyt politiikalla pitäisi palkita investointeja tekeviä ja työtä tarjoavia yrityksiä ja toimialoja.

Pitkästä aikaa piristävä aloite tuli juuri elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelta (kok.). Hän esitti kotitalousvähennyksen kasvattamista, jolloin kansalaiset voisivat tarjota nykyistä enemmän työtä toisilleen. Syntyisi uutta yrittäjyyttäkin.

Tarkkaan ottaen se tarkoittaisi hallituksen aiempien päätösten perumista. Se ei olisi välttämättä huono lähtökohta muillekaan ”uudistuksille”.

Teollisen Suomen syntyhistoria on vahvasti valtiopainotteinen. Myös tulevaisuuden rakentaminen voi vaatia valtiolta investointeja, omistajuutta ja jopa yrittäjyyttä.

Päättäjät voivat, ja heidän velvollisuutensakin on vaikuttaa asioihin. Sanotaan, ettei valtiolla ole varaa investointeihin, tai ettei yritysten omistaminen sovi valtiolle. Se on höpöpuhetta.

Valtio omistaa nytkin kokonaan tai osittain kymmeniä yrityksiä. Vielä lähivuosina valtio on yritystensä kautta ollut investoimassa useita miljardeja Saksan ilmatilaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Kiinan sellukattiloihin ja viimeksi Siperian energiabisneksiin.

Vahinko vain, suurin osa näistä rahoista on kadonnut taivaan tuuliin. Niistä ei ole jäänyt valtion osakkaille – meille kansalaisille – kuin ikäviä muistoja.

Mitä meillä mahtaisi olla, jos rahat olisi sijoitettu kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin?