Viro kävisi malliksi jo monessa

Virosta on totuttu Suomessa puhumaan ystävälliseen ja hivenen alentavaan tapaan pikkuveljenä. Eivät virolaiset ole siitä juuri pahastuneet. Mitäpä sitä veljen puheista...

Viro ja Suomi ovat olleet aina läheiset. Veljeä on autettu sodissa ja sotien välillä – puolin ja toisin. Erityissuhde säilyi myös Viron neuvostomiehityksen ajan. Miehitys ei Viroa nujertanut.

Viron uusi aika koitti runsas 20 vuotta sitten Neuvostoliiton romahdettua. Helsingissä majaillut ulkoministeri Lennart Meri kirjoitti itsenäisyysjulistuksen 20. elokuuta 1991.

Vauhti etelänaapurissa on sen jälkeen ollut kovaa. Viro purki vauhdilla sosialismin kyseenalaiset saavutukset, vapautti markkinat, yksityisti ja palautti kansallistetut omaisuudet. Hallinto ja lainsäädäntö uusittiin hetkessä.

Suomen merkitys uuden itsenäisyyden alkumetreillä oli Virolle suuri, mutta Suomi ei suinkaan ollut ainoa. Muun muassa ruotsalaiset ja saksalaiset tarjosivat apuaan ja palauttivat kauppasuhteitaan vapaaseen Viroon.

Virosta tuli Euroopan nopeimmin kasvava kansantalous ja sen rahasta – Viron kruunusta – mantereen vakain valuutta Saksan markkaan sidottuna. Vaikka julkiselle rahalle olisi ollut paljon tarvetta, valtion budjettiin ei hyväksytty alijäämää.

Vapaat markkinat ja täysi integraatio olivat Viron resepti. Maa liittyi nopeaan tahtiin Natoon, Euroopan unioniin sekä yhteisvaluutta euroon.

Ne olivat kova ponnistus, joka vaati myös hintansa. Köyhyys ja alueiden erot kasvoivat. Kaikki virolaiset eivät päässeet uudistusten hedelmistä nauttimaan.

Joka tapauksessa Viro rakensi itsensä takaisin eurooppalaiseksi länsimaaksi alle 20 vuodessa. Nuotit olivat tallessa ja vapaus antoi voimia.

Mitäpä kuuluu veljeksille nyt? Molemmilla on talousmurheensa. Viron vauhti tuntuu kuitenkin kestävän Suomea paremmin – meillä vallalla on neuvottomuus.

Harva puhuu Virosta enää pikkuveljenä. Suomessa tähyillään Virosta monessa asiassa pikemminkin mallia.

Yritykset halajavat Viron verotusta, joka kannustaa kasvuun ja investointeihin. Vero maksetaan vasta sitten, kun tulos otetaan yrityksestä ulos. Tasavero ei tee eroa ihmisten ja yritysten välille.

Suomi tuskailee sekavan, kalliin ja toimimattoman terveydenhuollon tietojärjestelmän kanssa. Viro rakensi itselleen kaikki kansalaiset tunnistavan järjestelmän runsaalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Suomessa pelkän uuden järjestelmän suunnittelu maksaa lähes satakertaisesti.

Jos virolaisille hämmästelee hallinnon keveyttä ja sujuvuutta, he vastaavat, ettei heillä ole vielä varaa yhtä mittavaan ja kattavaan hallintoon kuin Suomella. Nyt pitäisi kysyä, onko Suomella vielä varaa sellaiseen.

Ei Virokaan tyydy enää pikkuveljen rooliin. Viron puolustusministeri antaa tasavertaisesti ohjeita omaa puolustuskykyään näivettävälle Suomelle: Tervetuloa Natoon, se olisi hyväksi kaikille!

Suomi joutuu etsimään itse ratkaisunsa. Viro on kuitenkin piristävä ja innostava esimerkki, jonka henkeä kaivattaisiin meillekin.

Mallia on haettu ennenkin. Helsinkiä ei olisi olemassakaan, ellei Ruotsin olisi ollut pakko perustaa sitä Räävelin, nykyisen Tallinnan kilpailijaksi.