Pakko on erinomainen kannustin

Suomessa syntyy yhtä vähän vauvoja kuin 1800-luvun nälkävuosina. Asia on kansantaloudellisesti vakava, mutta mitä tekemistä Teknologia­teollisuudella on asian kanssa, saattaa joku kysyä. Vauvojen määrälle emme toki voikaan tehdä mitään, mutta syntyvyyden rajun laskun oikaisemisessa suomalaisella teknologia­teollisuudella voi olla hyvinkin merkittävä – ja onnistunut – rooli.

Suomessa on nyt noin 40 yli 65-vuotiasta sataa työ­ikäistä kohden. Vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiai­den määrä tulee nykyisen väestö­kehityksen perusteella nousemaan noin 55:een. Ja me kun kipuilemme yhteiskunnan rahakirstua verottavien hoitajamitoituksen, osaajapulan sekä ilmastonmuutoshaasteiden kanssa jo nyt, ­­40 vuotta aiemmin.

Suomi ei kuitenkaan ole läheskään ainoa valtio, joka kamppailee väestön vanhenemisen ja ilmastonmuutoksen kanssa. Suomen vanhussuhde työväestöön nähden on nyt OECD:n mukaan maailman 2. korkein, mutta vuonna 2060 se on enää 18. korkein. Me siis kohtaamme ikärakenteen haasteet ensimmäisten maiden joukossa.

Ja nyt kuvaan astuvat teknologiayritykset. Koska Suomi on ikärakenteellaan muutoksen tienraivaaja, meidän täytyy kehittää ensimmäisten joukossa ratkaisuja sen hallitsemiseksi. Kun muut maat aikanaan kohtaavat omat väestöhaasteensa, on Suomessa kehitetyille ratkaisuille globaalia kysyntää ja markkinoita. Sama koskee ilmastonmuutosta.

Hyvinvointiin ja terveyteen sekä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä voidaan ratkaista paitsi olemassa olevien myös vielä keksimättömien teknologioiden avulla. Suomen kannattaa panostaa näiden uusien teknologioiden kehittämiseen eturintamassa.

Teräsyhtiö SSAB ilmoitti ryhtyvänsä valmistamaan nopeutetussa aikataulussa fossiilitonta terästä. Muutos­prosessin jälkeen Raahen-­tehdas vähentää Suomen hiilidioksidi­päästöjä seitsemän prosenttia. Teknologia kiinnostaa varmasti muuallakin, koska vähähiilisyys on maailmanlaajuinen tavoite. Myös asiakkaat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä ilmasto­vastuullisia tekoja.

Kannatamme hallitus­ohjelman tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Metallin­jalostuksessa tehtävien päästövähennysten lisäksi teknologiateollisuudessa voidaan vähentää suoria päästöjä sähköistämällä koneita ja laitteita, tekemällä energia­remontteja, siirtymällä kiertotalouteen, käyttämällä vähähiilisiä poltto­aineita sekä hyödyntämällä digitaalisuutta. Kaivoksissa ja tehtailla käytettävät koneet luopuvat dieselistä ja tehtaiden hukkalämmöllä voidaan lämmittää lähikouluja.

Muutokset eivät onnistu ilman mittavia investointeja ja kohtuuhintaisen, päästöttömän sähkön saatavuutta. Uusien innovaatioiden mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin on yrityksiä, mutta useimmat niistä tarvitsevat tukea uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä niiden markkinointiin ja myyntiin varsinkin kansainvälisille markkinoille.

Avainasemassa ilmasto­ystävällisten tuotteiden ja palveluiden synnyttämisessä ovat energiaverotuksen ja kierto­talouden selkeät pelisäännöt sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten (TKI) riittävyys.

Suomi tukee yritysten innovaatioita huomattavasti muita maita vähemmän. Ruotsissa TKI-tuen taso on kaksin­kertainen, USA:ssa jopa nelinkertainen. Valtiolta tarvitaan TKI-tiekartta, pitkäjänteinen ja konkreettinen linjaus euromääräisistä TKI-panostuksista ja niiden kasvattamisesta vuosittain kilpailukykyiselle tasolle.

Rahoitusta tarvitaan innovaatioiden lisäksi tukemaan yhteistyöverkostoja, jotka luovat uutta tietoa ja liike­toimintaa yli Suomen rajojen. Myös julkisen tutkimuksen rahoitusta, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta on lisättävä. Suomalaisilta on jäänyt hakematta EU-tukia hakuprosessin monimutkaisuuden takia, ja ne tarvitsevat tukea rahoituksen hakemisessa.

I kärakenteen muutoksen vuoksi tulemme taistelemaan muiden länsimaiden kanssa osaavasta työvoimasta, ja osaamisvaje on näkyvissä yrityksissämme jo nyt. Työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava voimakkaasti, jotta saamme osaavaa työvoimaa. Korkeatasoiseen tutkimukseen panostamalla saamme lisäksi houkuteltua Suomeen entistä enemmän huippuosaajia.

Keskustelu syntyvyydestä ja ilmastosta on keskittynyt huoliin. Pakko on kuitenkin hyvä kannustin. Suomella on iso mahdollisuus kulkea etulinjassa, yrityksemme voivat näyttää suuntaa, tarjota ratkaisuja ja tuoda menestystä ja hyvinvointia Suomelle. Kunhan teemme oikeita ratkaisuja.

Kannatamme hallitusohjelman tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.