KOTOUTTAMISTA TARVITSEE KOKO PERHE

Närpiöläisessä päiväkodissa Julia, Sevda, Petar ja Amel jumppaavat. 

Suomessa on ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien kotouttamislaki, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Aikaisemmin puhuttiin maahanmuuttajien integroimisesta.

Lain mukaan kunnilla ja työvoimatoimistoilla on velvollisuus tehdä maahanmuuttajalle kotout-

tamissuunnitelma, jossa kar-

toitetaan esimerkiksi maahan-

muuttajan tausta, kielitaito ja koulutustarpeet.

Keskeisinä kotoutumisen edellytyksenä pidetään paikallisen kielen oppimista ja työelämään pääsyä.

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky arvostelee suomalaista kotouttamisjärjestelmää siitä, että se on liian yksilökeskeinen.

”Tosiasia on se, että Suomeen tulee perheitä. Laki ei velvoita tekemään suunnitelmaa kaikille perheenjäsenille, joten yleensä suun-

nitelma tehdään aikuisille. Jotkut kunnat tekevät lapsille oman kotouttamissuunnitelman. Suunnittelussa pitäisi huomioida koko perheen tilanne, sillä yksilön on hyvin vaikeaa tuntea olonsa hyväksi, jos perheessä on vaikea tilanne.”

Novitskyn mielestä kotouttamissuunnitelmia pitäisi tehdä koko viranomaisjärjestelmän yhteistyönä.

”Esimerkiksi koulussa voi olla yhdestä perheestä vaikkapa kolme lasta, mutta koululla ei ole mitään tietoa siitä, mitä tämän perheen kotouttamissuunnitelmassa on.”

Suoraan työnantajan kutsusta Suomeen saapuneet ulkomaalaiset eivät kuulu kotouttamissuunnittelun piiriin. Jossain kunnissa tällaiset henkilöt voivat silti hakea suunnitelmaa.

Myös monet ulkomaista työvoimaa käyttävät yritykset huolehtivat itse kotouttamisesta, Novitsky muistuttaa. Ongelmana ovat kuitenkin perheenjäsenet, jotka jäävät kotouttamisen ulkopuolelle.

Jos maahanmuuttajan kotoutuminen epäonnistuu, uhkana on syrjäytyminen. Huonosta integroitumisesta johtuvien ongelmien kanssa joudutaan painimaan kaikissa sellaisissa maissa, joissa maahanmuuttajia on paljon. Ranskassa kaksi vuotta sitten riehuneet nuorisomellakat olivat painokas muistutus huonon kotouttamisen aiheuttamista uhkista.

”Ongelmien ehkäisemiseksi kotouttaminen pitäisi hoitaa hyvin. Vaikka meillä on kotouttamislaki, ei voida sanoa, että maahanmuuttajat olisivat hyvin integroituneita yhteiskuntaan, varsinkaan naiset. Tämä on ongelma, johon pitää kiinnittää huomiota”, pohtii tutkimuspäällikkö Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.

”Suomessa on tähän mennessä ollut erittäin vähän ulkomaalaisia”, Volk muistuttaa.

HANNA LENSU