Talonpojan tappolinja tullut tiensä päähän

Sitä on tehty jo yli neljä vuosi­kymmentä vuotta. Pää on tulossa vetävän käteen.

Vielä on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että maatalous joutaisi lopettaa Suomessa kokonaan. Se on yksin­kertaista. Tarvitsee vain jättää pellot kylvämättä ja eläimet mahoiksi, loppu hoituu kahdessa kolmessa vuodessa tavallisella teurastustahdilla.

Mutta mitä tehdä 300 000 työttömäksi jäävälle ihmiselle? Ja millä työtön ja velkainen kansa ostaisi ruokansa ulkomailta? Ja mistä?

Muu EU ei meitä pysty ruokkimaan, peltoa on liian vähän. Ilmastonmuutoksen myötä Etelä-Eurooppaa uhkaa kuivuus ja laajat metsä- ja maastopalot.

Yhdysvalloista tulee elintarvikkeiden viejästä tuoja. Niin käy monissa muissakin paikoissa ympäri maailmaa.

Tuhlaamista seuraa aina puute. Nyt on tuhlattu viljelijöitä. Ei ole vara menettää enää ainoatakaan, jos aiotaan pysyä elossa. Ei Suomella ole varaa hylätä maatalouttaan, eikä EU:lla vara menettää Suomen peltoja.

Suomi on pitkä maa. Aina tulee jossain sato, jossain kato. Kun pidämme kaikki pellot viljelyssä koko pituudelta ja koko leveydeltä, saamme oman kansan ruokittua ja hyvinä vuosina ehkä jotain vientiinkin.

Suomen kansalaisia on viisi ja puoli miljoonaa. Maatiloja on viisikymmentä tuhatta. Se tekee 110 kansalaista tilaa kohti. Sievä pieni perhe perhe­viljelmälle.

Osa suomalaisista asuu ulkomailla. Vastaavasti täällä on ulkomaalaisia opiskelijoita, diplomaatteja, työssä olevia ja turvapaikan hakijoita. Kaikki pitää saada ruokittua.