Kansallispukuaate elää Vuorelmalla

Villakangasta metrimitalla. Kuhunkin pukuun kuuluu tietynkuosinen ja -värinen kangas. 

Kansallispuku on enemmän aate kuin vaate”, toimitusjohtaja Kristiina Vuorelma-Aho tulkitsee isoäitinsä vuonna 1909 perustaman yrityksen perinteikästä johtoajatusta. Kansallispuvut ovat kuuluneet tuotantoon lähes alusta asti.

Helmi Vuorelman kutomossa Kärkölässä koneet jyskyttävät erivärisiä ja -kuosisia kankaita. Yksi kone kutoo nauhoja. Kangaspuita tuotantotiloissa ei enää näy. Langat tulevat ulkomailta: Norjasta, Italiasta, Englannista. ”Kotimaisia ei ole enää saatavilla”, Vuorelma-Aho selittää.

Kutomossa käytetään luonnonmateriaaleja; vain myynnissä olevissa sukkalangoissa on annettu 15 prosentin myönnytys polyamidille, kestävyyden takia. Konevoimasta huolimatta käsityötä on edelleen paljon. Talossa on yksi vakituinen ompelija, ja kudontaa ja ompelua teetetään vielä jonkin verran kotityönä.

Kaikkiaan Vuorelma työllistää 12 henkilöä. Parhaimmillaan 1930-luvulla henkilökuntaa oli miltei 300 kotikutojat mukaan lukien.

Käsityön erikoisliikkeen vuosikymmenet ovat olleet vaihtelevia. Sota-aikaan oli pulaa tarvikkeista, kun taas 1960-luvulla valikoimaa olisi riittänyt, mutta pukujen kysyntä hiipui. Lama-ajat ovat kouraisseet ja vaatineet muutoksia, mutta kansallispuvuista on pidetty kiinni. Nykyisin kansallispukujen ja niiden valmistustarvikkeiden osuus on noin kolmannes Vuorelman liikevaihdosta.

Asiakas voi hankkia kansallispuvun lankoina, kankaina tai valmiina. Tarvikepakkaus kankaineen maksaa noin kolmas- tai jopa viidesosan valmiin puvun hinnasta, joka on noin 1500–3000 euroa. Hintaan vaikuttaa käsityön määrä. Esimerkiksi suositussa Tuuterin puvussa on runsaasti kirjontaa, minkä vuoksi monet haluavat tehdä puvun itse.

Nykyisin Vuorelman koko toiminta on keskittynyt Kärkölän Järvelään lähelle Lahtea. Kutomon yhteydessä on tehtaanmyymälä ja nettikaupan keskus.

”Tämä on ala, jolla tarvitaan henkilökohtaista palvelua. Meiltä saa aina neuvontaa”, toimitusjohtaja tähdentää.

Helmi Vuorelma oli kudonnanopettaja, joka opasti työntekijät alalle. Hän halusi työllistää naisia ja antaa heille mahdollisuuden omiin tuloihin.

”Hän oli sen ajan vahvoja naisia. Hän oli innovatiivinen, jo 30-luvulla hän kävi maailmalla katsomassa tätä alaa. Niistä matkoista on itse tehtyjä kirjoja”, Kristiina Vuorelma-Aho kertoo.

”Helmin teesi oli: Jos työ kannattaa tehdä, se kannattaa tehdä hyvin.”

Eikä teesi ole vanhentunut.

Kansallispuku on paitsi aate, myös käytännöllinen vaate, jonka kallista hankintahintaa pitkä käyttöikä ja monet käyttömahdollisuudet tasaavat. Serkukset Kristiina Vuorelma-Aho ja markkinoinnin puolella työskentelevä Marja Vuorelma-Ilmari tottuivat jo lapsena kulkemaan kansallispuvuissa. Naiset tietävät, että kansallispuku ratkaisee juhlien kuin juhlien pukeutumisongelman.

Kristiina Vuorelma-Aholle mieluinen on äidiltä ja isoäidiltä peritty Tuukkalan muinaispuku. Marja Vuorelma-Ilmari pukeutuu koristeelliseen Sääksmäen juhlapukuun.