HAAVEIDEN KOTITALO?

Tervetuloa kotiin? Kaikkia tyhjilleen jääneitä taloja ei voi ihan helposti kunnostaa. 

Riitta Suomalainen tietää, että autiotaloa havitteleva on usein vailla kättä pidempää. Nyt tekeillä oleva rekisteri antaa tähän apuja Kyrönmaalla. 

Autiosta asutuksi

Laudat eessä ovien, lauloi Jukka Kuoppamäki Suomi-kuvasta. Harmaantuneet lautakyhäelmät ikkunoiden peittona tai proosallisesti rautakanki nojallaan pääoven edessä pitävät maamme tuhannet ja taas tuhannet autiotalot säpissä.

Kukahan tuolla on asunut? Miksei tuota taloa kukaan kunnosta, noin komealla paikallakin? Oi, ikkunaverhotkin ovat jääneet paikalleen ja sinkkiämpäri alassuin kaivonkannen päälle.

Moni ajaa autiotalojen ohi mökkireissulla tai päivittäin työmatkalla – tai matkalla kohti omaa uudisrakennustyömaataan. Kovin moni ei suo ajatustakaan sille, että lähtisi kunnostamaan ja asuttamaan noita autioituneita koteja.

Niitäkin on, jotka lähtisivät. Riemumielin vieläpä.

”Joka päivä minulta kysellään, että joko niitä autiotaloja on tarjolla”, Autiosta asutuksi -hankkeen projektipäällikkö Riitta Suomalainen sanoo.

Suomalaisen kokemuksen mukaan autioille taloille olisi ottajia enemmän kuin on tarjontaa. Hän on työssään kartoittanut Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian asumattomia kiinteistöjä, ja työstää niistä myyntirekisteriä.

”Vaikka työni on vielä kesken, jo nyt huomaa, että autiotalokartoitukselle on tarve. Tällaisen kohteen ostaminen on hankalaa, ellei ole paikkaa, mistä etsiä”, Suomalainen sanoo.

Autiosta asutuksi -hankkeen äiti on naishenkilö, joka etsi itselleen ja perheelleen Kyrönmaalta autiotaloa remontoitavaksi ja kodikseen. Etsintätyö ei ilmeisesti ollut helppoa. Autioituvan maaseudun virkistäminen lienee myös laajempi maakunnallinen toive, sillä hanketta rahoittaa kolmen kunnan alueella toimiva Yhyres kehittämisyhdistys ry. Mukana on myös yksityisiä rahoittajia.

Mitä ihmiset sitten hakevat? Miksi autiotalot kiinnostavat, luhistuneet ulkorakennukset viehättävät ja villiintyneet tontit houkuttavat?

”Aika monen haaveissa siintää vanha kunnon pohjalaistalo. Pitkä, punainen, kaksikerroksinen tupa jokirannassa”, Riitta Suomalainen maalaa.

Vaikka kartoituksessa Kyrönmaan kuntien alueelta löytyy satoja autiotaloja, pohjalaistalo jää silti useimmille haaveeksi. Ne ovat kysyttyjä ja arvostettuja, eikä sellaisen omistava yksityishenkilö tai perikunta niitä tavallisesti myy. Myöskään Kyrönjoen rantakiinteistöjä tuskin tulee autiotalorekisteriin myyntiin.

”Usein rannalla aution näköisenä ja maalaamattomana seisova talo voi sijaita uusitun katon alla, hyvin hoidetulla tontilla. Vaikkei talossa asuta, sitä huolletaan. Hylätyiksi rantakohteet joutuvat harvoin, joten ei niitä myyntiin tämän projektin puitteissa helposti tule.”

Suurin osa autiotaloista on 1950-luvun rintamamiestaloja. Myös vuosisadan alun tupia listassa on, samoin 1970-luvun rakennuksia. Kaunista, vanhaa idylliä niissä on monessa, samoin ajan patinaa, ja usein myös kestävää rakentamistekniikkaa ja hyviä rakennusmateriaaleja. Kauhtunut, rapistunut hirsitalo voi olla ryhdikkään piikkisuora.

Riitta Suomalainen etsii autiotalokohteita kuntien kiinteistörekisteristä. Hän ei siis suhaa autolla pitkin kyläteitä bongaillen hyljätyn näköisiä pihapiirejä. Työ tehdään päätteen ääressä.

”Otan tarkempaan tarkasteluun talot, joihin ei ole merkittynä vakinaista asutusta. Osa taloista on rekisteröity vapaa-ajan asunnoiksi, vaikkei niillä todellisuudessa ole mökkikäyttöä. Kun talot on kartoitettu, lähestyn niiden omistajia kirjeellä. Kirjeessä tiedustelen mahdollista myyntihalukkuutta. Jos sitä on, hankkeen sivuille voi maksutta laittaa myynti-ilmoituksen kuvineen.”

Suomalaisen ei yleensä tarvitse postittaa kirjeitään kauas. Suurin osa talojen omistajista asuu lähialueella. Muutama muualla Suomessa.

Paljon on myös perikuntien omistamia taloja, joiden myynnin Suomalainen arvelee olevan haastavinta. Perikunnat eivät aina myy, vaikkei talolla olisi käyttöäkään. Kiinteistön muodossa olevasta perheen ja suvun historiasta on vaikea luopua, vaikkei kiinnostuneita asukkaita saati ylläpitotyön rahoittajia suvusta löytyisikään.

Perikunnat eivät aina myy, vaikkei talolla olisi käyttöäkään.