Lukijalta: Itäisen Suomen infra hajoaa käsiin – sääilmiöillä surkeata kuntoa ei voi perustella
”Käytännössä kukaan ei valvo pääurakoitsijaa ja sanktiot ovat niin pieniä, ettei niillä ole mitään merkitystä”, kirjoittaa kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.). ”On erikoista, miten kyvyttömyys ja haluttomuus on pesiytynyt niihin toimijoihin, joiden tulisi huolehtia valtion alemmasta tieverkosta.”
Huonokuntoinen tie. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu”Kyllähän nämä koneet pellolla kestävät, mutta tien päällä ei”. Tähän viljelijän kommenttiin tiivistyy hyvin valtion alemman tieverkon kunto ja kunnossapidon taso.
Alkukesästä saatiin rankkoja sateita, mikä näkyi tiestön kunnossa. Peruste jättää tiet hoitamatta sääilmiöt eivät kuitenkaan ole.
Ongelma on tiestön kunnossapidosta vastaavien pääurakoitsijoiden toimintakulttuurissa, joka murentaa tieverkkoa. Vika harvoin on aliurakoitsijoissa, jotka tekevät työnsä, mikäli saavat siihen mahdollisuuden.
Palaute tänä kesänä tien käyttäjiltä on ollut poikkeuksellisen runsasta. Nyt myös entistä enemmän vapaa-ajanasukkaat kyllästyivät tilanteeseen, jossa valtion teitä pitkin ei tahtonut päästä ansaitun kesäloman viettoon.
Isompi ongelma toki on maaseudun elinkeinojen ja vakituisten asukkaiden osalta, mutta he ovat olleet jo pidempään pelkkä huutavan ääni korvessa.
Tilanne on sama muunkin infran osalta, kun teleoperaattorit ovat hylänneet suurten kaupunkien ulkopuolisen Suomen ja maan hallitus hautasi ensi töikseen laajakaistarakentamisen.
Tiestön ongelmat on tunnistettu jo kauan ja pätee sekä talvi- että kesäkunnossapitoon. Pääurakoitsijat kilpailevat urakoista painamalla hintoja alas, mutta ottavat aina ensin päältä omansa pois. Tämän seurauksena oikeaan työhön, jonka aliurakoitsijat tekisivät, ei rahaa enää jää ja tiet jäävät hoitamatta sen seurauksena.
Jos tienkäyttäjä perää vastuuta tien huonosta kunnosta, vastuu siirretään aina jollekin muulle. Käytännössä kukaan ei valvo pääurakoitsijaa ja sanktiot ovat niin pieniä, ettei niillä ole mitään merkitystä.
Suomessa on osattu ylläpitää toimivaa tieverkkoa ja osataan edelleen yksityisteiden osalta. On erikoista, miten kyvyttömyys ja haluttomuus on pesiytynyt niihin toimijoihin, joiden tulisi huolehtia valtion alemmasta tieverkosta.
Ikävä kyllä myöskään ministeri Ranteen vastaukset kirjallisiin kysymyksiin itäisen Suomen tiestöstä, rataverkosta ja digitaalisista yhteyksistä eivät anna toivoa paremmasta.
Vesa Kallio
kansanedustaja (kesk.)
liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
