Jos jokin toimii, älä korjaa sitä — Vähemmistöhallituksessa on paljon riskejä
Enemmistöhallitukset ovat merkki Suomen poliittisen järjestelmän vakaudesta, kirjoittaa Eero Heinäluoma kolumnissaan.
Martti Miettunen (kesk.) toimi Suomen toistaiseksi viimeisen vähemmistöhallituksen pääministerinä. Enemmistöhallitukset ovat olleet Suomessa maan tapa pian 50 vuotta. Kuva: Tuntematon23.10.202222:00
Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tutkinut vähemmistöhallituksen mahdollisuuksia Suomessa. Sitran johtokin näyttää liputtaneen vähemmistöhallituksen hyviä puolia.
Tulee mieleen ajatus uudistua uudistumisen itsensä vuoksi. Briteillä on vanha sanonta "If it works, don't fix it". Jos jokin toimii, älä korjaa sitä. Vakaudella on maan asioiden hoidossa iso merkitys. Poliittinen vakaus heijastelee myös talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Suomi on voinut nauttia enemmistöhallituksista vuodesta 1976 saakka. Keskustalaisen Martti Miettusen hallitus sai kunnian olla viimeinen vähemmistöhallitus. Eduskuntaa ei taas ole hajotettu vuoden 1975 jälkeen kesken kauden, vaikka monenlaisia yrityksiä on ollut. Tämä minusta antaa aika selkeitä signaaleja.
Vaalikauden kestävä enemmistöhallituksen perinne on vakauden ja vastuullisen politiikan suuri asia. Aloittava pääministeri ja kulloisetkin hallitukseen lähtijät tietävät, että heillä on neljä vuotta aikaa saada tuloksia.
Italiassa on ollut toisen maailmansodan jälkeen 69 hallitusta, mikä tarkoittaa, että yksi hallituskausi on kestänyt kerrallaan vain vähän reilu vuoden. Voi hyvin perustein sanoa, että italialaisessa kulttuurissa uuden hallituksen tultua nimitetyksi alkaa takahuoneissa juonittelu hallituksen kaatamiseksi – ja usein myös tuloksellisesti.
Sitran raportin kirjoittajat käyttävät vähemmistöhallituksen perusteena muiden Pohjoismaiden kokemuksia. Monenlaista hyvää oppia muista pohjoismaista on haettavissa, mutta hallituspohjista kyllä vähemmän. Blokkipolitiikka on usein estänyt toimivan enemmistöhallitusten löytämisen.
Tanskan sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus ajautui juuri ennenaikaisiin vaaleihin, kun vasemmistoliitolainen tukipuolue veti tukensa hallitukselta syksyn alussa.
Ruotsissa sosialidemokraattien vähemmistöhallitus kävi useamman kerran kuilun partaalla, hävisi budjettiäänestyksen viime vuonna parlamentissa ja toteutti tänä vuonna porvarienemmistön sanelemaa budjettia.
Eikä asiaa helpottanut, kun vasemmistoryhmään kuuluva kurdiedustaja esitti tyytymättömyyttään hallituksen Nato-neuvotteluihin Turkin kanssa.
Yhteiskunnalliset uudistukset vaativat aikansa. Ja erityisesti isojen reformien suunnittelu ja toimeenpano ottaa aikaa ja vaivaa puhumattakaan, että näiden uudistusten todelliset vaikutukset tulisivat näkyviin.
Vähemmistöhallitukset ja niihin sisältyvä riski ajautui ennenaikaisiin vaaleihin lisäisi politiikan tempoilevuutta ja lyhytjännitteisyyttä.
Jokaisessa hallituksessa on kritisoitavaa. Maan asioiden hoidon kannalta neljän vuoden hallitusnäköala ja vakaa hallituspolitiikka on tavoiteltava asia. Jos enemmistöhallitusta ei saada pitkienkään neuvottelujenjälkeen kokoon, voi edessä olla vähemmistöhallitusvaihtoehto. Etukäteen tavoitteeksi sitä ei kannata asettaa.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko.
- Osaston luetuimmat
