Myydään kaikki
Lauri Kontro on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
Uusliberalismin oppien mukaan valtiota ei taloudessa tarvita kuin korkeintaan ruumiinpesijänä.
Valtion teitä rakentava Destia jatkaa vanhan kunnon TVH:n perinteitä. Nykyisin kuitenkin rakentaminen ja hallinto on erotettu toisistaan. Tiehallinto tilaa ja Destian koneet tekevät tietä.
Destia on valtion omaisuutta. Äskettäin kävi ilmi, että sen johdossa istui rötösherra. Johtaja tilasi kaveriltaan ja itseltään kaiken maailman konsulttiselvityksiä ja maksatti ne Destialla.
Nyt on alettu miettiä, että valtio ei koko Destiaa tarvitse, osaavathan teitä rakentaa muutkin. Niin osaavatkin, mutta Destian kaltainen julkisesti omistettu firma on silti hyvä olla olemassa. Se on näet hyvin hoidettuna paras tae kilpailulle.
Aivan oikein.
Destian ongelma ei ole se, että valtio omistaa sen. Ongelma on ollut, että yhtiöllä näyttää olleen hallitus, joka on ollut pihalla kuin lumiukko, kun se salli toimitusjohtajan huseerata kuin sika vatukossa. Eikö omistajan kuulu silloin vaihtaa hallitus eikä myydä firma?
Uusliberalismi on taloustieteen oppi, joka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että markkinat määräävät kaiken. Valtiota ei taloudessa tarvita kuin korkeintaan ruumiinpesijänä. Yritysten sallitaan kasvaa ja kehittyä ja hallita markkinoita, koska ”yksityinen” raha on parempaa kuin ”yhteinen” raha. Yhdysvalloissa tämä vaihe päätyi siihen, että pankit ottivat ylisuuria riskejä ja kaatuivat valtion syliin. Voitot olivat yksityisiä, mutta riskit yhteisiä.
Villi kapitalismi eli uusliberalismi ajoi siis seinään. Osoittautui, että valtiolle pitää varata taloudessa jokin muukin kuin pelkän maksumiehen rooli.
Joskus kauan sitten pääkaupunkiseudun asukkaat valittivat jätehuollon korkeista kustannuksista. Alue oli siihen aikaan jaettu yksityiseen ja julkiseen jätekuljetusalueeseen. Julkinen puoli maksoi mitä maksoi, mutta kilpailu ei toiminut myöskään yksityisten alueella.
Jätekuljetusfirmojen näppärät omistajat olivat näet keksineet tehdä kartellin. Se oli hyvä ratkaisu jätefirmoille. Kilpailu ei päässyt häiritsemään.
Kartelliparatiisiin tuli käärme vasta, kun alueen kuntien yhteenliittymä perusti oman jätefirman. Alue jaettiin ruutuihin, joissa jokaisessa järjestettiin tarjouskilpailu. Kilpailuun saivat osallistua kaikki, sekä yksityiset että julkiset firmat.
Mitä tapahtui?
Jätetaksat putosivat jopa lähes puolella. Palvelu parani. Ihmiset eivät enää valittaneet. Paine veroäyriä kohtaan pieneni.
Sonera lienee surullisin esimerkki siitä, miten yhteisiä yhtiöitä ei pitäisi hoitaa. Entinen valtionyhtiö päästettiin irralleen eikä kukaan valvonut johdon toimia. Lopputulos oli, että kaikki rahat firman kassasta tuhlattiin maailmalla. Saksan valtiolta ostettiin miljardeilla pelkkää ilmaa.
Kun Sonera oli menossa konkurssiin, se jouduttiin antamaan lähes ilmaiseksi Telialle, joka on Ruotsin entinen kuninkaallinen telefoonivirasto.
Nyt Sonera sitten käärii Suomen maaseudulta kuparilangatkin pois, koska niiden ylläpito on kuulemma niin kallista.
Suomessa on yksityistetty metsäyhtiötä, pankkeja, konepajoja ja paljon muuta. Monissa tapauksissa yksityistäminen on ollut perusteltua. Ei valtion tarvitse välttämättä omistaa kaikkea.
Mutta on joitakin asioita, jotka pitäisi pitää omissa hoteissa.
Äskettäin herättiin sellaiseen todellisuuteen, että Ylen käyttämän Digitan verkon omistavat ulkomaiset rahamiehet. Yle myi Digitan aikoinaan ranskalaisille.
Digitan voitto on huikeat 40 prosenttia liikevaihdosta. Niistä lukemista olisivat jopa Alko ja Fortum ylpeitä.
On jotain kummallista, että yksityistämisen vimmassa pystyttiin tämäkin asia pilaamaan näin tehokkaasti. Oliko aivan varmaa, että Digita piti myydä pois?
Kun uusliberalismi lähti valloittamaan maailmaa, se laskeutui myös Suomeen. Juppikauden huippuaikana pahimmat pelurit olivat valmiita myymään jopa Fortumin ja Nesteen. Kiinnostusta niiden omistamiseen olisi ollut kuulemma ainakin itärajan takana.
Luuletteko muuten, että Ranskan yleisradioyhtiö myisi verkkonsa? Tai myytäisiinkö ranskalaiset rautatiet ja ydinvoimalat yksityisille? Eipä taitaisi tapahtua siellä.
Yksityisen yrittäjyyden ystävänä kannatan vahvaa julkista sektoria. Valtion pitää omistaa tiet ja rautatiet, Alko ja Yleisradio, Destia ja Metsähallitus, Fortum ja Neste Oil. Sen olisi pitänyt omistaa myös Sonera ja Digita. Kun se ei omista, se joutuu hankkimaan ne uudestaan jotenkin haltuunsa.
Toimivan kapitalismin paras takuumies on sittenkin riittävän vahva valtio.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

