Mystinen metsätyömies

Majava on litteähäntäinen, 10–30-kiloinen Euroopan suurin jyrsijä. Sen tavaramerkki on patojen rakentaminen niin, että syntyy tulva-allas, jonka suojiin se rakentaa pesän.

Suomessa elää alkuperäislaji euroopanmajavia (Castor fiber) ja tuontilaji amerikanmajavia (Castor canadensis). Nykyisin euroopanmajavaa esiintyy lähinnä vain Satakunnan alueella. Amerikanmajava on levinnyt muualle maahan aivan pohjoisinta Suomea lukuunottamatta.

Majavilla on maine metsän tuhoojina ja tulvien aiheuttajina. Niiden kaivamiin rantapeltojen onkaloihin kerrotaan jopa traktoreiden uppoavan. Onkin totta, että majavat ovat ahkeria metsureita.

Majavat rakentavat myös vesistöihin oksista ja mudasta patoja. Patoaminen suojaa majavan rantatörmällä tai veden keskellä sijaitsevaa pesää, jonka suuaukko jää vedenpinnan alle. Patoamalla majava siis säätelee vedenpintaa pesän toimille sopivaksi. Perhe on turvassa veden saartamana.

Majavan aiheuttamia harmeja ei ole syytä liioitella. Majavan ravintoa ovat erityisesti lehtipuiden oksat, mutta pääasiassa se kajoaa sormenvahvuisiin risuihin, esimerkiksi haapaan ja pajuihin. Juuri niihin, jotka maanomistaja muutenkin tahtoo raivata pois. Talttahammas pitää rantamaisemaa avoimena täysin ilmaiseksi!

Majavan ansiosta muodostuu tehokkaina ravinneimureina toimivia kosteikkoja, joiden tekemistä tuetaan myös EU-maatalousvaroin. Majavat ennallistavat myös soita. Tukirahoja majava ei työstään pyydä.

Majavan ahkerointi vesistössä ja sen ympärillä luo myös muuta elämää. Vesi- ja kahlaajalinnusto runsastuu, kun majava parantaa myös niiden elinmahdollisuuksia raivaustöillään – vesikasvillisuus lisääntyy majavan altaiden ravinnepitoisuuden vuoksi. Majava on siis vesilinnustajan kaveri.

Joskus majavan patorakennelma estää veden virtaamaa ihmisen kannalta epämieluisaan tapaan. Tällöin ihminen käy taistoon, aseinaan kaivinkone ja dynamiitti. Padon hävityksen jälkeen majavat alkavat kuitenkin kiireesti jälleenrakennustöihin. Kevyempi ja pysyvämpi tapa padon haittojen poistoon olisi padon putkitus.

Rakennelman läpi voi vetää pitkän muoviputken, jonka kautta vesi pääsee virtaamaan. On tärkeää käyttää riittävän pitkää putkea, ettei majava keksi tukkia sen päitä. Erityisesti ylävirran puolella on tärkeää, että putken pää ei ole ihan liki majavan patoa. Tehokkainta on asentaa putken päähän lyhyt, 90 asteen kulmapala. Se ei estä veden virtaamista, mutta majava ei putkea tuki.

Putkikikka on siksikin hyvä, että se sallii majavan elon jatkossakin.

Euroopanmajava on erityistarkkailussa oleva laji. Patojen purkaminen on muutoinkin luvanvaraista, eikä onnistu esimerkiksi pesimäaikaan. Lupaa majavan padon purkamiseen haetaan alueelliselta riistakeskukselta.