Työttömyyden kasvu ajaa kuntia tiukoille
Työttömyyden kasvun vaikutukset alkavat näkyä kunnissa nykyistä voimakkaammin ensi vuonna. Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy, verotulot vähenevät ja toimeentulotukimenot kasvavat.
Työttömyystilanne pistää monet kunnat äärimmäisen tiukoille. ”Kuntien omat taloudet ovat tosi tiukoilla. Kun kunnille on vielä tulossa uusia velvoitteita, niin kyllä se näyttää aika hurjalta”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Erja Lindberg sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö ennusti lokakuun alussa, että työttömyysaste nousee ensi vuonna 11 prosenttiin. Ministeriön mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyy kasvuun syksyn aikana.
Työttömyys koettelee etenkin rakennemuutosalueita. Rakennemuutos ravistelee erityisesti paikkakuntia, joilla työpaikat ovat riippuvaisia viennistä. Rakennemuutospaikkakuntien verotulot romahtavat viiveellä, kun työttömyys lisääntyy.
”Rakennemuutos on ollut aikamoinen. Se jatkuu varmasti vielä ja tuo lisää työttömyyttä, mutta myös uusia työpaikkoja uusille aloille.” Työttömyys on kasvanut eniten teollisessa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan töissä.
Kuntien pitäisi pystyä panostamaan elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistoimiin, jotta paikkakunnille saataisiin korvaavia työpaikkoja. Lindberg odottaa, että myös hallitus paneutuu rakennemuutospaikkakuntien ongelmiin.
Kuntaliitto levittää hyviä malleja, joita paikkakunnat voivat hyödyntää omien ratkaisujensa tukena. Jokaisen alueen täytyy kuitenkin perustaa ratkaisunsa omiin vahvuuksiinsa ja osaamiseensa.
”Eri paikkakuntien tilanteisiin yritetään tuoda jotain työkaluja. Siellä joudutaan kuitenkin ratkaisemaan paikalliset ongelmat ja haasteet. Ei ole olemassa yhtä mallia, mitä voitaisiin monistaa joka paikkaan, edes naapurikuntiin.”
Pitkäaikaistyöttömien asema vaikeutumassa
Lindbergin mukaan kunnat eivät selviä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, jos siitä poistetaan 25-vuoden ikäraja ensi vuoden alussa. Hallitus esittää eduskunnalle, että kuntouttava työtoiminta velvoittaa jatkossa kaikkia.
Kuntouttava työtoiminta on osa pitkäaikaistyöttömän aktivointisuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on auttaa työtöntä ja johtaa työllistymiseen. ”Se on nytkin aikamoinen haaste ja siinä on paljon kehitettävää, mutta jos asiakasmääriä siirretään sinne enemmän, se on aika haasteellinen juttu kunnille toteuttaa.”
Kuntien toivotaan myös lisäävän pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviä, laatua ja ohjausta. ”Rahaa ei kuitenkaan ole luvassa lisää.”
Kuntaliiton arvion mukaan kuntouttavan työtoiminnan ikärajan poisto voi tarkoittaa kunnille ensi vuonna jopa 180 miljoonan euron lisämaksua.
”Se on aikamoinen määrä. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa ei ole järkevää tehdä tuollaista muutosta ja laajennusta, koska käytännössä kunnat eivät pysty sitä toteuttamaan.”
Pitkäaikaistyöttömille varattujen työpaikkojen pelätään romahtavan, sillä työllistävien yhdistysten ja yritysten palkkatuki aiotaan rajata 200 000 euroon kolmen vuoden aikana.
”Tämä de minimis -sääntö uhkaa ajaa kolmannen sektorin tiukoille. Jos julkinen tuki toimijalle voi kolmen vuoden aikana olla 200 000 euroa, niin se mahdollistaa jatkossa sen, että yhdistys voi palkata tukitöihin maksimissaan seitsemän henkilöä vuodessa. Meillä on jo nyt toimijoita, joilla on satakunta henkilöä töissä vuodessa.”
Kuntaliitto tutkii parhaillaan, miten de minimis -sääntöä toteutetaan muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja Englannissa. Tarkoituksena on löytää lain tulkitsemiseen keinoja, joilla sosiaalinen työllistäminen voidaan säilyttää.
”Alueellinen tasavertaisuus tärkeää”
Pitkäaikaistyöttömien palvelujen saatavuus on heikentynyt, kun uusien työttömien määrä on kasvanut. Lindbergin mukaan on tärkeää, että pitkäaikaistyöttömiä ei suljeta pois työhallinnon palvelujen piiristä.
”Työhallinnolla on työllistämisen varsinainen osaaminen. Kuntien rooli on kuntouttaa ja tukea. Työllistymisen tulee kuitenkin säilyä tavoitteena.”
Työhallinnon palveluja tulisi lisäksi saada tasapuolisesti koko maassa. Lindbergin mukaan työhallinnossa mietitään resurssien niukkuuden vuoksi erilaisia ratkaisuja, kuten sähköisiä palveluja.
”Sähköiset palvelut eivät koskaan voi korvata henkilökohtaista ohjausta ja vuoropuhelua työhallinnon kanssa. Nimenomaan henkilöt, jotka ovat olleet pitkään pois työmarkkinoilta, tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta.”
Pysyvät työpaikat vähentyneet
Työmarkkinat ovat muuttuneet siten, että pysyviä, vakituisia työpaikkoja ei ole enää yhtä paljon kuin ennen.
Työelämän muutoksessa on Lindbergin mukaan kaksi puolta. Yhtäältä on hyvä, että aikuisenakin voi opiskella ja kehittää osaamistaan. Toisaalta pätkätöissä on omat haasteensa.
”Työelämä muuttuu selkeästi hektisemmäksi. Enää ei välttämättä opiskella vain yhteen ammattiin, vaan aikuisenakin voi ihan hyvin opiskella vielä toiseen ammattiin, kolmanteenkin.”
Koulutusta yritetään suunnata aloille, joilla on tulevaisuudessa työvoiman tarvetta. Lindbergin mukaan pienemmillä osatutkinnoillakin pääsee eteenpäin.
”Ei tarvitse välttämättä lähteä heti 4–5 vuodeksi koulun penkille. Se voi olla enemmän täydennyskoulutuksen tyyppistä myös. Kaikki koulutus on hyväksi aina.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
