Kiitos ja ylistys
Omaan vaalipiiriin lohjennut raha aiheuttaa vuolaat kiitokset.Eduskunta on Suomen korkein valtiomahti. Mutta kukapa kansanedustaja ei lankeaisi maan tomuun ja nuolisi ministerin saappaita, jos luvassa on pienikin murunen omaan vaalipiiriin.
Kun budjettiesityksessä osoitettiin uusia tierahoja, kiitos ja ylistys vuoti salissa. Aivan kuin ministerit Petteri Orpo (kok.) ja Anne Berner (kesk.) olisivat jakaneet almuja omasta lompsastaan.
Anne Kalmari (kesk.): ”Olen erittäin kiitollinen, että Kirri–Tikkakoski sai viimeinkin sille kuuluvan rahoituksen.”
Sinuhe Wallinheimo (kok.): ”Minäkin yhdyn kiitoksiin.”
Toimi Kankaanniemi (ps): Kiitän erittäin lämpimästi.”
Timo Harakka (sd.): ”Äänekoskelaisena mielelläni myöskin yhdyn kiitoksiin.” Lieneekö Uudenmaan edustaja ilmoittanut vaalipiirin vaihdoksesta?
Normaali kohteliaisuus on eri asia:
Leena Meri (ps.): ”Kiitos, arvoisa puhemies.”
Ari Torniainen (kesk.): ”Kiitän lisätalousarvion esittelystä.”
Vasemmistoliitosta kukaan ei kiittänyt. Aikoinaan Keski-Suomi lähetti eduskuntaan kolme kommunistia. Touko Aalto (vihr.) korvasi viimeisen vasemmistoliittolaisen.
Sosialidemokraatit kiittivät edellisen hallituksen ministeriä Lauri Ihalaista (sd.). Silloin rahaa annettiin Jyväskylä–Äänekoski-radan sähköistykseen. Ihalaisella oli nyt kanttia kehua moottoritierahoja: ”Tosi hieno asia.”
Yksikään kiitos ei osunut oikeaan kohteeseen. Eduskunnassa on hankala myöntää, että raskas teollisuus on usein tieinvestointien työntövoima. Muutama sentään myönsi, että Metsä Group väyläinvestoinneista hyötyy.
Vuorineuvos Kari Jordan tuskin on poliitikkojen kiitoksen kipeä. Tosiasia kuitenkin on, että ilman Äänekosken hienoa tehdasta Tikkakosken moottoritie olisi saanut odottaa vuosikymmeniä ja sähkörata luultavasti ikuisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

