Valinnanvapaus on iso mahdollisuus

Sosiaali- ja terveysuudistuksen yksi suuri muutos on valinnanvapaus. Se voi olla – järkevästi toteutettuna – taikajuoma, joka parantaa Suomen sote-palveluita.

Kun on valinnanvapaus, saamme valita julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottamien palveluiden välillä. Valintaa ei tee viranomainen vaan sinä ja minä. Valta on meillä.

Kun palvelu ei miellytä, voi valita toisen. Jos julkinen ei toimi, voi valita yksityisen – tai päinvastoin.

Toki nytkin on voinut valita, jos on työterveyspalvelut, vakuutus tai rahaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluita on pakko uudistaa, koska väestö ikääntyy, sen tarpeet kasvavat, palveluita on eri tavalla eri ihmisille ja raha sekä työväki hupenevat.

Kilpailumekanismi on erinomainen työkalu muutokseen. Se tuo laatua ja tehoa.

Suomi on valinnanvapauden ja sote-kilpailun takapajula. Ruotsissa vapaus valita tuli terveyspalveluihin 2009.

Ruotsin mallia on arvioinut vastikään Suomen kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). Se kehuu järjestelmää, vaikka ei pidä sitä ongelmattomana.

Ruotsissa menestystä haetaan kilpailussa palveluiden laadulla ja saatavuudella, ei hinnalla, jonka viranomainen määrää. Terveyskeskusten kilpailutekijöitä ovat maine, sijainti, lääkäreiden määrä ja potilaiden kohtelu.

Kun raha seuraa potilasta, potilaat ohjaavat julkisia rahavirtoja. Ruotsissa tarjolla oli 2015 potilaille 414 erilaista palvelupakettia perusterveydenhuollosta neuvolaan.

Jotta valinnanvapaus voi toimia, markkinoille pitää olla helppo tulla ja kansalla pitää olla tietoa. Palveluiden tuottajilla – myös pienillä – pitää olla samat kriteerit. Viranomainen antaa luvan toimia.

Mitä valinnanvapaus on tuonut Ruotsiin?

Sen terveydenhuolto on maailman parhaita. Ihmiset elävät pitkään ja sairaalavuodepaikkoja tarvitaan puolet vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa.

Palveluiden saatavuus on parantunut ja tarjonta monipuolistunut ilman, että kulut ovat juuri nousseet. Malli on KKV:n mukaan "tuloksiin nähden sangen tehokas".

Palveluiden tuottajien määrä ja monimuotoisuus ovat lisääntyneet, lääkäreitä on enemmän, ihmisten tyytyväisyys on vähintään ennallaan ja kansa arvostaa mahdollisuutta valita. Laatu koetaan sitä paremmaksi, mitä enemmän on vaihtoehtoja.

On arveltu, että valinnanvapaus suosisi vain varakasta väkeä. Se on höpötystä.

Valinnanvapaus hyödyttää kaikkia, mutta eniten vähempiosaisia tilanteissa, joissa lääkäriin on ollut vaikea päästä. Se myös turvaa ylipäänsä palveluiden tulevaisuutta.

Alueiden välillä on kuitenkin eroja. Kaupungeissa kilpailua on enemmän kuin maaseudulla, jonka tilanne oli vaikea jo ennen valinnanvapautta. Potilasryhmien syrjintää ei ole tapahtunut.

Terveyskeskusten määrä on lisääntynyt. Niitä on nyt Ruotsissa 1200, joista 42 prosenttia on yksityisessä omistuksessa.

Terveyskeskuksia ylläpitää 245 toimijaa, joista 22 on maakäräjiä ja 233 yksityisiä. Näistä 182 ylläpitää vain yhtä terveyskeskusta. Alalle on tullut suuri määrä yrittäjyyttä, erityisesti naisten yrityksiä.

Ruotsin esimerkki osoittaa, että valinnanvapaus on mainio keino saada parempi sosiaali- ja terveydenhuolto. Nyt on historiallinen mahdollisuus ottaa naapurista oppia.