Lukijalta: "Havaitsin surukseni, että pelloilla on taas ryhdytty laajassa mitassa syyskyntöihin"
"Vesiliukoiset ravinteet liukenevat mustilta kyntöpelloilta huomattavasti paremmin kuin kasvipeitteisiltä."
Ehtisikö pellot kyntämään keväällä? Kuva: Pasi LeinoLiikkuessani tänä syksynä ympäri Suomea havaitsin surukseni, että pelloilla on taas ryhdytty laajassa mitassa syyskyntöihin. Niiden seurauksena ravinnerikkaan pintamaan musta kerros tulee näkyviin.
Tämä musta kerros ei paljoa sisällä ravinteita sitovia ainesosia. Sen seurauksena vesiliukoiset kemikaalit liukenevat ja kulkeutuvat ojien kautta jokiin. Viime kevättalven runsaat sateet aiheuttivat huomattavaa ravinnekuorman lisääntymistä muun muassa Aurajoessa, jonka varrella pellot loistivat mustina lähes kauttaaltaan.
Suojakaistat, peltojen kalkitseminen, rautasulfaatin lisääminen jokiveteen ja kipsin levittäminen pelloille vähentävät jonkin verran fosforin ja muiden ravinteiden huuhtoutumista, mutta niiden toimenpiteiden hinta on tarpeettoman kallis.
On erikoista huomata, että halvin, tehokkain ja ympäristöystävällisin menetelmä, syyskyntöjen lopettaminen, ei ole saavuttanut laajempaa kannatusta.
Vesiliukoiset ravinteet liukenevat mustilta kyntöpelloilta huomattavasti paremmin kuin kasvipeitteisiltä. Koska lannoitteet ovat kalliita, ravinteiden pitäminen maaperässä on taloudellisesti kannattavaa. Märillä savimailla kevätkyntö voi olla vaikeampaa kuin muualla, mutta varhaistuneet keväät auttavat tähän ongelmaan.
Kasvipeitteisyys parantaa myös mikrobien elinoloja ja vähentää lietteen muodostumista ja kulkeutumista.
E. R. J. Sillanpää
Kaarina
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
