Lukijalta: Metsän suojelu ei ole vain vanhojen metsien suojelua
Metsien kasvua pitää edistää esimerkiksi palauttamalla puun poltosta vapautuva tuhka metsään, kirjoittaa Olavi Kauppinen.
Energiapuuta. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiPuunpolton kiihtymisen myötä nuorista metsistä viedään nykyään risutkin. Metsään jää vähemmän ravinteita puunkasvuun.
Puun poltosta vapautuva tuhka olisi palautettava metsään. Tuhkassa oleva kalkki vapauttaa muitakin ravinteita kasvillisuuden käyttöön. Myös jätteenpuhdistuslaitoksista tulee erinomaista lannoitteen raaka-ainetta. Nämä olisi käsiteltävä ja rakeistettava. Palauttamalla tuhka metsiin hiilinielut saataisiin hyvään kasvuun.
Jätteen tuottajatkin voisivat osallistua kustannuksiin, samoin valtio. Rakeistaminen on mittava prosessi toteutettavaksi.
En tiedä, minne tuhka nykyisin viedään lämpölaitoksilta, mutta metsät kaipaavat ravinteita. Myös sienet ja marjat hyötyisivät. Meillä on kuusikoita, jotka on istutettu hirvien pelosta liian karuille maille.
Puun poltosta vapautuva tuhka olisi palautettava metsään.
Kannattaisi harkita myös pienten, syrjäisten ja vaikeasti viljeltävien peltolohkojen metsitystä, jolloin ne palautuisivat tehokkaiksi hiilinieluiksi. Nykyiset koneet ovat isoja ja vaativat tilaa, jotta työt olisivat tehokkaita. Metsitykseen riittäisi 5–10 vuoden EU-tuki.
Kolmas tärkeä asia on ilmaston kannalta suometsien suojelu. Nyt näyttää siltä, että on menty nuoriin kasvaviin metsiinkin ojia tukkeamaan. Ojien tukkeaminen aiheuttaa metsän kuolemisen.
Soilla on paljon puuta ja kantoja. Suo kasvaa joka vuosi ja leviää vähitellen ympäröivään metsään. Tämän vuoksi hiilinielujen suojelemiseksi pitäisi suot ympäröidä ojilla. Tällä toimenpiteellä turvattaisiin suota ympäröivät metsät puun tuottoon ja niistä tulisi hyviä hiilinieluja.
Suon kuntoon tämä ei vaikuta juurikaan. Suo elää elämäänsä. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä suot Oulusta Kuusamoon päin. Heti Kiimingin jälkeen on suuria soita tien molemmin puolin. Ne ovat 50–70 senttimetriä korkeammalla kuin tien pinta. Tiet on aikoinaan rakennettu 40–50 senttiä korkeammalle kuin silloinen suon pinta.
Suot näyttävät voivan hyvin. Mitä kosteampaa suo on, sitä enemmän se tuottaa metaania.
Pitäisiköhän muuttaa kurssia? Metsän suojelu ei ole vain vanhojen metsien suojelua.
Olavi Kauppinen
Suonenjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
