Vesistömme eivät voi hyvin
Agronomi Jukka Tuori kyseenalaisti Suomessa tehtävää työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi (MT 9.2.). Hänen mukaansa ”valtavat vesistömme ovat varsin puhtaita”.
Suomi on maailman vesirikkain maa ja olemme tottuneet ajattelemaan, että vesistömme voivat hyvin. Todellisuus on kuitenkin moniulotteisempi. Valtaosa Suomen järvistä on pieniä ja matalia, ja myös suurten järvien rantaviiva on rikkonainen. Mitä pienempi ja suljetumpi vesistö on, sitä herkempi se on ihmisen toiminnan aiheuttamille muutoksille.
Suomalaiset ovat käyttäneet maata ja vettä ahkerasti ja luoneet sen kautta edellytykset elämiselle Pohjolassa. Vesiemme tilaa ahkeruus on heikentänyt, osin huomaamattomasti ja pikkuhiljaa. Maassamme on kymmeniätuhansia rehevöityneitä järviä, padottuja ja perattuja jokia ja pienimmät vetemme, kuten lähteet, ovat jääneet maankäytön jalkoihin.
Valtakunnallisen uhanalaisuusarvion (Kontula ja Raunio 2018) mukaan sisävesiluonto köyhtyy ja suunta on heikkenevä. Erittäin suuressa ahdingossa ovat esimerkiksi kosteikkolinnut ja vaelluskalat.
Maan- ja vesienkäyttöä ei voida lopettaa, mutta se voidaan tehdä kestävästi. Ratkaisuja ovat esimerkiksi hiiliviljely, metsän jatkuva kasvatus, pienvesien suojelu, hulevesikosteikot, luonnonmukainen peruskuivatus ja luonnonmukaiset ohitusuomat.
Valtio suuntaa tällä hetkellä vesien tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen huomattavan määrän rahoitusta. Käynnissä on muun muassa vaelluskalojen elvyttämiseen tähtäävä Nousu-ohjelma, Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma, jossa on mukana pienvedet ja rannat.
Hankkeista saatujen kokemusten yhteen kokoaminen ja niistä oppiminen on tärkeää.
Globaali monimuotoisuuskato ja ilmastonmuutos ovat aitoja uhkia myös Suomen sisävesille. Ilmastonmuutokset vaikutukset ovat moniulotteisia ja ennakoimattomia.
Vesistövaikutuksiin varautumiseksi tarvitsemme tietoa, jotta toimenpiteet osataan valita ja kohdentaa oikein. Jatkuva, yhteistyössä tehty tutkimus on edellytys sille, että valtavat vetemme siirtyvät puhtaina myös seuraaville sukupolville.
Liisa Hämäläinen
FM, toiminnanjohtaja
Auri Sarvilinna
FT, hallituksen puheenjohtaja
Suomen vesistösäätiö sr.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
