Valvonta ei ratkaise kaikkea

P. Pirhonen kysyi MT:ssä 19.3.2012, miksi Animalia ei ollut kuvaamassa navetoita ja sikaloita, joissa eläimet oli jätetty heitteille. Salakuvaukset eivät kuulu Animalian toimintatapoihin. Edistämme eläinten hyvinvointia vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä tiedottamalla ja kampanjoimalla julkisuudessa, emme kuvaamalla tuotantolaitoksia.

Pidämme erittäin valitettavana, että Suomessa tapahtuu Pirhosen mainitsemien tapausten kaltaisia eläinten hoidon laiminlyöntejä. Näitä laiminlyöntejä ei mielestämme saada loppumaan pelkällä valvonnan lisäämisellä, sillä joskus eläinsuojeluongelmat voivat puhjeta vain muutamassa viikossa tuottajan yllättäen väsähtäessä tai sairastuessa.

Valvontaa ja tilanteeseen puuttumista tulisi tehostaa riskiperäisellä arvioinnilla. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että huomattavia eläinten hyvinvointiongelmia esiintyy valitettavan suurella osalla myös valvonnan puhtain paperein läpäisevistä tiloista. Kun eläimiä tuotetaan paljon ja halvalla, niiden hyvinvointiin ei voida panostaa riittävästi.

Muutoksia tulisi tehdä koko tuotantoketjun rakenteissa. Tehokkuusvaatimusten vuoksi liian monet tuottajat uupuvat kasvavien eläinmäärien ja työtaakan alle. Eläinmäärä hoitajaa kohden ei saisi ylittää ihmisen jaksamiskykyä, sillä hoidon laiminlyönti näkyy nopeasti eläinten hyvinvoinnissa ja vaikuttaa kerralla jopa tuhansiin eläimiin. Ja jos tuottajalle ei jää tuottamastaan lihasta juuri mitään ylimääräistä käteen, ei hänellä ole myöskään suuria mahdollisuuksia parantaa eläinten olosuhteita.

Lisäksi tuottajilta tulisi vaatia alan koulutus, jossa korostettaisiin paitsi eläinten hyvinvointivaatimuksia, myös verkostoitumisen ja avun hakemisen tärkeyttä.