
Ryytimaasta nousee runoutta ruokaan
Riitta Mustonen Bertalan Galambosi rakastaa yrttejä. Kädessään hänellä on kukkiva mäkimeiramipuska sekä perillan vihreä muoto.Maustekasvit ovat ruuan runoutta, sanoo yrttitutkija Bertalan Galambosi.
TEKSTI: Riitta Mustonen
KUVAT: Bertalan Galambosi
Jos yrttejä nauttimalla tulee yhtä eläväiseksi kuin Bertalan Galambosi, ne sopivat hyvin jäyhille suomalaisille. Galambosin sydän suorastaan palaa yrteille.
Galambosi on tutkinut yrttejä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Mikkelissä vuosikausia ja aina hän löytää uutta. Yrttejä on kiittäminen jopa siitä, että Bertalan on olemassa. ”Isä pelastui Siperian vankilasta, koska söi nokkosta”, unkarilaissyntyinen mies todistaa.
Galambosi esittelee oudoltakin kuulostavia kasveja, jotka kaikki kuitenkin menestyvät hyvin Suomessa ja ovat helppoja viljeltäviä jopa kotipuutarhassa. Osa kasvaa luonnonvaraisenakin, kuten väinönputki tai ruusujuuri.
Saksankirveli korvaa karkit
Saksankirvelin versot maistuvat anikselta. Pappa-Galambosi panee keväisin tätä karkkiruohoa postipaketissa lapsenlapsille Helsinkiin, jotta nämä voivat pureskella jotain hariboa terveellisempää.
”Vihreät siemenetkin ovat kuin karkkia, mutta parhaita ovat tuoreet versot”, tutkija tietää.
Saksankirveli kylvetään syksyllä. Ensimmäisenä vuonna siitä tulee pieni kasvi, toisena iso puska, joka siementää jo itse. Kasvi on talvenkestävä eikä tarvitse hoitoa. Siemenet ovat kooltaan yrttimaailman suurimpiin kuuluvia.
Väinönputki maustaa liköörin
Väinönputki tunnetaan Lapissa. Se on tärkeä raaka-aine mausteliköörissä.
Väinönputken vartta voi viipaloida ja sokeroida, jolloin sen terävä maku taittuu. Väinönputkesta valmistettiin Voitto-tislettä, mutta siitä ei tullut hyvää, sen sijaan Tonika-liköörissä muut yrtit tasapainottavat väinönputken hieman tympeää makua.
Galambosi näyttää likööripulloa, joka on tyhjä – tietenkin, sillä mies rakastaa yrttilikööriä.
Väinönputkessa on paljon C-vitamiinia. Siitä voi valmistaa myös piirakkaa.
Perillaa sushiin ja heinänuhaan
Perilla, Perilla Frutescens, tuoksuu sitruunalta ja luteelta. Koreassa sitä viljellään 30 000 hehtaarilla, mutta meillä kasvi on melko tuntematon, vaikka menestyisi täälläkin.
Perillaa käytetään japanilaisessa, korealaisessa ja kiinalaisessa keittiössä muun muassa kääryleisiin ja sushiin ennaltaehkäisemään raa’an kalan mahdollisia myrkyllisiä vaikutuksia. Hankintatukku valmistaa siitä lääkettä heinänuhaan.
Vuorenkilvestä voimajuomaa
Monessa pihassa kasvaa vuorenkilpiä, mutta harva tietää, että vuorenkilpien kuivuneista ja ruskettuneista lehdistä voi valmistaa suorituskykyä parantavaa voimateetä.
Kun ensi kesänä siivoat vuorenkilpipenkkiä, ota talteen kuivuneet lehdet, joita on vihreiden lehtien alapuolella. Mitä ruskeampia, sitä parempia.
Huuhtele ja kuivaa lehdet ja murskaa niitä muutama lusikallinen kannuun. Kaada kuumaa vettä päälle, hauduta ja nauti. Tämä ”siperiantee” parantaa veren hapenottokykyä. Venäläiset valmistavat tätä juomaa huippu-urheilijoille.
”Parantaa suorituskykyä, mutta ei seksimielessä”, Galambosi tarkentaa, pilke silmäkulmassa.
Viime syksynä tehtiin hiirikokeita, joissa hiirien uintikyky parani 137–200 prosenttia, kun ne joivat vuorenkilpiteetä.
Ruusujuuri pidentää ikää
Ruusujuuri on Galambosin lempilapsi, jonka eteen hän on tehnyt töitä kymmenen vuotta. Kauniin keltaista ja kylmänkestävää tyttökasvia tavataan paljon Kilpisjärvellä, Haltilla, Utsjoella, mutta se luetaan uhanalaisiin kasveihin. Ruusujuuri kasvaa hitaasti ja on aikuinen vasta 5–7-vuotiaana.
Ruusujuuri on saanut lisänimen Pohjolan ginseng, sillä kasvilla on havaittu useita terveysvaikutuksia: se muun muassa parantaa muistia, torjuu stressiä ja lisää fyysistä ja henkistä kestävyyttä, torjuu masennusta ja lisää seksihaluja. Entisessä Neuvostoliitossa ruusujuurta käytettiin astronauttien keskittymiskyvyn parantamiseen.
Ruusujuuren nimi juontaa siitä, että sen juurakko tuoksuu selvästi ruusulta.
” Parantaa suorituskykyä, mutta ei seksimielessä. ”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




