Lukijalta: Lakot voidaan välttää paremmalla neuvottelumallilla

Valtakunnallisista työehtosopimuksista neuvotellaan parin vuoden välein. Neuvotteluosapuolina toimivat työnantajien- ja työntekijöiden edustajat. Yleensä neuvotteluiden alussa työantajapuoli esittää työajan pidentämistä sekä palkan­lisien heikentämistä ja lomien lyhentämistä. Työntekijäpuoli esittää palkankorotuksia esimerkiksi elinkustannusten nousuun vedoten.

Aikaisemmin kun Elin­keino­elämän keskusliitto EK oli mukana työehtosopimusneuvotteluissa, olivat palkan­korotukset sidottu isolta osaltaan vienti­teollisuuteen ja Suomen talouteen, jolloin palkankorotukset olivat kahden vuoden aikana maltillisesti 1–3 prosenttia.

Viime vuosina työnantajapuoli on halunnut heikentää ammattiliittojen neuvotteluvoimaa ja hajottaa neuvottelut useisiin eri neuvottelupöytiin sekä lisätä paikallista sopimista, joka lisää lakkoherkkyyttä.

Nykyinen neuvottelumalli on johtanut Suomessa hyvin poikkeavaan tilanteeseen, jossa osa ammattialoista vaatii seuraavan viiden vuoden aikana noin 30 prosentin palkankorotuksia ja on valmis isoihinkin työtaistelutoimiin.

Tilastokeskuksen mukaan 2020 Suomessa käytiin 108 työtaistelua, sisältäen lakon uhat. Tanskassa ja Norjassa lakkoillaan Suomea enemmän. Ruotsissa lakkoja on vähemmän. Se johtuu osittain siitä, että Ruotsissa henkilöstöllä on parempi tiedonsaanti­oikeus ja edustus yritysten hallinnossa.

Toivottavasti työnantajaliitot joustaisivat, EK palaisi neuvottelupöytiin eivätkä ammattiliitot kilpailisi keskenään palkankorotus­esityksillä. Työntekijöillä on oikeus työtaistelutoimen­piteisiin, mutta lakot kertovat, että neuvottelu­prosessissa on mennyt jotain pahasti pieleen.

Jarno Strengell

pääluottamusmies

JHL -edustajiston jäsen

Mikkeli