Oman tiensä Temonen

”Maalla asumisessa todella erilaista kaupunkiin verrattuna on se iso yhteisö, joka me täällä Iitissä ollaan saatu ympärillemme”, Tuukka Temonen pohtii. ”Pienessä pitäjässä asuminen yhdistää iästä ja taustasta riippumatta.” kuva: Lars Johnson 

Presidentintekijät-dokumenttielokuva toi Tuukka Temoselle kohuohjaaja-tittelin jo ennen ensi-iltaa.

Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjasta kertova elokuva suututti elokuvassa esiintyvän kokoomusväen. Temosta on syytetty petturiksi ja sopimuksen rikkojaksi.

Toisaalta mediasirkusta on pidetty hyvänä mainoksena elokuvalle, joka ei muuten ehkä olisi kiinnostanut suurta yleisöä.

Temoselle riita on painajainen. ”Tunnen oloni hyvin petetyksi”, hän sanoo suoraan.

Ohjaajan unelmana oli tehdä kampanjadokkari, joka tekisi politiikasta avointa. Esikuvana oli Bill Clintonin kampanjasta vuonna 1993 tehty The War Room. ”Se on tosi makee filmi, rehellinen ja avoin kuvaus”, Temonen toteaa.

”Presidentinvaalihan on sellainen harmiton vaali, jossa on seitsemän ehdokasta ja karaktääriä, ja jokaisesta heistä olisi tullut hyvin samanlainen presidentti pienillä nyanssieroilla.”

Kampanjadokumentista Temonen sopi Sauli Niinistön kanssa ja kuvitteli sen riittävän. ”Ei tullut mieleenkään, että joku muu vastaa ehdokkaan kampanjasta kuin ehdokas itse.”

”Niinistölle viemässäni paperissa totesin, että tehdään politiikasta mielenkiintoista”, Temonen kertaa.

”Halusin näyttää, että politiikka on enemmän kuin ne lyhyet lausumat ennen ja jälkeen palavereiden. Että näitä kampanjoita tekee osaavat ihmiset. Että siellä taustalla on nuorekkaita, asialleen omistautuneita ihmisiä.” Sellaisina Temonen näkee kampanjaväen dokumentissaan.

Hän myöntää, että dokumenttielokuva kampanjasta oli haaste. ”Uskoin, että kokoomus pystyy avoimuuteen.”

”Ei leffassa ole mitään, mitä ei olisi voinut julkaista siinä yhteydessä. Kielen siivoaminen leikkauspöydällä olisi ollut toki mahdollista, muttei siinä olisi ollut mitään järkeä. Kieli kuvaa tunteita. Tuollaisissa tilanteissa puhutaan noin.”

”Voi olla, että kun ihmiset menevät tämän kohun jälkeen katsomaan elokuvaa, he pettyvät, miten kiltti se on”, Temonen naurahtaa.

Elokuvassa keskeisessä roolissa on kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen, joka näki elokuvan viime elokuussa. Hän halusi poistaa elokuvasta yhden kohtauksen ja Temonen poisti sen.

Sen jälkeen Tujunen ei enää halunnutkaan kommentoida elokuvaa, vaan pelkästään estää sen näyttämisen.

Temonen sanoo kuukausien ajan yrittäneensä saada kokoomuslaisia katsomaan ja kommentoimaan elokuvaa. Kukaan ei ole tullut. Puheluita sen sijaan on tullut.

”Mä oon kuitenkin punkkari Heinolasta. En ole hirveän innoissani ajatuksesta, että eliitin tai minkään puolueen painostuksessa kääntäisin kelkkani”, toteaa mies, jonka ura lähti aikoinaan nousuun Apulanta-yhtyeen basistina.

”Katainen sanoi, että elämme sopimusyhteiskunnassa. Olen ihan samaa mieltä”, Temonen korostaa.

”Sopimuksissa molemmat osapuolet aina saavat jotain. Tässä tapauksessa oli tarkoitus, että mä saan hyvän dokkarin ja kokoomus saa avoimuuden leiman.”

Temonen tekee mainoksia, dokumentteja, yritysvideoita ja musiikkivideoita. Hän on mies myös Kantrin Böndeboogien takaa.

Hän on tehnyt myös kokoomukselle kampanjafilmejä. ”Jos joku muu maksaa filmin, se saa päättää mitä siinä on.”

”Ei missään nimessä voi ajatella, että olisin ollut nyt tekemässä mainoselokuvaa kokoomuksesta”, Temonen puuskahtaa. ”Vaikka minulla on kokoomuksen puoluekirja, olin mukana dokumentaristina.”

Kunnallispoliitikkona Temonen on halunnut lisätä avoimuutta. ”Meillä kaikilla on juttuja, jotka kaivelevat, ja ihmiset pahoittavat mielensä eri asioista. Asioita on helpompi käsitellä, kun niistä puhutaan avoimesti. Näin pienessä maassa politiikassa on turha rakentaa vallihautoja.”

Dokumentinteossa pyrkimys avoimuuteen kääntyi itseään vastaan. ”Tämä osoittaa, mitä politiikka on pahimmillaan.”

Oman tiensä kulkija sanoo ammentavansa voimaa vastoinkäymisistä. ”Nyt tässä on ollut ihan järjetön vastustus ja kyllä se antaa myös voimaa. Olen vahvempi ihminen seuraavan vastoinkäymisen tullessa.”

MIA PALOKALLIO

Presidentintekijät elokuvateattereissa 14.3.