Nyt on 4H-toiminnan aika
Koululaisten ruokakerhot ovat 4H:n suosituin toimintamuoto. Nyt ne ovat saaneet rinnalleen Safkasankarit-kerhon, jossa ruokaan yhdistyy yrittäjyyskasvatus. Tiina Rinne /4h11.4.201816:00
4H:n teemat ovat juuri sitä, mikä kiinnostaa ihmisiä tässä ajassa, katsoo 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski.
”Yhteiskunta suorastaan huutaa meidän toimintaa: ruoka-, ympäristö- ja yrittäjyyskasvatusta. Pyrimme kasvattamaan Suomeen aktiivisia, oma-aloitteisia, yrittäviä kansalaisia.”
Kaupungistuminen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen haaste. Sitä se on myös 90 vuotta täyttävälle nuorisojärjestölle. On tultu kauas 1920-luvun maatalousvaltaisesta Suomesta. Nyt pääkaupunkiseudun kaupunginosat ovat yhtä suuria kuin moni maaseudun paikkakunta.
Järjestö itsessään voi ja elää erittäin hyvin, mutta kaupungeissa sen tunnettuus ei ole sitä, mitä se voisi olla, Alakoski analysoi.
4H-liitossa ollaan hämmentyneitä kotimaisen ruuantuotannon heikosta asemasta yhteiskunnassa, kun maaseutu ei kuitenkaan ole fyysisesti kaukana.
”Kun Oulun yliopistossa tutkittiin 6-luokkalaisia, huomattiin, että lapset eivät enää tiedä, mistä maito tulee. Pohdin, miksi on päässyt käymään näin?”
”En haluaisi nähdä vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä. Ennemminkin on niin, että meidän kaltaiselle toiminnalle on tilausta”, Alakoski tuumii.
Kilpailu nuorison ja vanhempien huomiosta on tuntuvaa. Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistys on esimerkiksi saanut Helsingin kaupungilta parhaat arviot palkkausavustusta saavista nuorisojärjestöistä. ”Tärkeintä on kuitenkin, että vanhemmat näkevät hyödyn siitä, mitä voimme tarjota.”
Huolestunein Alakoski on syrjäytymisestä. Joka ikäluokasta 1 500 nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille jatko-opintopaikkaa. ”Se on iso määrä, kun puhutaan kaikista alle kolmikymppisistä, kymmeniätuhansia.”
Pienetkin onnistumiset työelämässä opettavat vastuuta omasta elämästä ja kiinnittävät yhteiskuntaan. 4H tarjoaa tuetun yrittäjyyden mallin, ja lisäksi nuoria työllistyy paikallisten yhdistysten kautta.
”Kaikki me, jotka tilaamme nuorilta töitä, olemme kasvattajan roolissa. Se on tärkeä palvelus. Tarvitaan positiivisia kokemuksia työelämästä, ei mitään unelmahöttöä, vaikka unelmatkin toki ovat elämässä tärkeitä.”
”Kaikista ei ole yrittäjiksi. Mutta ennen kuin voit sanoa, ettei minusta ole siihen, pitäisi voida kokeilla”, Alakoski painottaa.
Yli 1 300 4H-yrittäjää ja järjestön työllistämät noin 7 000 nuorta voivat opetella työelämää turvallisesti. Yrityksissä pyörii liki miljoonan liikevaihto ja työllistämistoiminnassa yli neljän miljoonan euron palkkasumma.
Osa kunnista tukee nuorten kesätyötä palvelusetelillä, jonka nuori saa perustettuaan oman yrityksen.
”Esimerkiksi Sastamalassa nuori voi perustaa kesätyöksi 4H-yrityksen, johon hän saa pienen siemenrahan. Kun hän on saanut kokoon 100 euron myynnin, hän saa saman summan toiminnan kehittämiseen. Se on hieno malli”, Alakoski kiittää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
