Kyläturvallisuus on kaikkien juttu

Pohjois-Savon kylät ry:n kyläasiamies Merja Kaija kokeili omia sammutustaitojaan. 

Karttulan kuntaviraston edessä lyövät lieskat, kun lähikylien asukkaat harjoittelevat alkusammutusta. Jokainen saa kokeilla vuorollaan avotulen sammutusta vedellä täytetyllä sammuttimella ja sammutuspeitteellä.

Muutamia suorituksia ruoditaan vierestä savolaisen huumorin siivittämänä.

Päivän kestävä Meidän turvallinen kylä -koulutus on ilmainen ja se on suunnattu kaikille kyläturvallisuudesta ja omatoimisuuden kehittämisestä kiinnostuneille.

Aamukahvien jälkeen Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palomies ja pelastuskouluttaja Kari Halonen pitää teoriatunnin ja käytännön harjoituksen kodin paloturvallisuudesta.

Pelastuspalveluiden saaminen etenkin maaseutukylille saattaa kestää pitkiäkin aikoja.

”Ison paloauton saapuminen kestää minuutin per kilometri, ja tuon ajan teidän on pärjättävä omillanne. On erittäin tärkeää, mitä te teette sinä aikana.”

Kokenut pelastusalan ammattilainen kertoo pysäyttäviä esimerkkejä uransa varrelta. Myös moni koulutukseen osallistuja kertoo kokemuksiaan.

Halonen muistuttaa, että osoitteiden kanssa tulee olla tarkkana. Kuntaliitosten takia ne menevät usein sekaisin eikä navigaattorikaan löydä aina perille.

”Sanokaa varmuudeksi myös vanha osoite hätäkeskukselle. Usein myös talojen numeroinnissa on hirvittäviä puutteita. Sekä tienhaaraan että talon seinään on laitettava näkyvä numerokyltti. Niitä ei ole koskaan liikaa.”

Tunnin aikana selviää, miten toimitaan palon syttyessä ja montako palovaroitinta pitää olla asunnossa.

Suomen Pelastusalan keskusjärjestön projektipäällikkö Aikku Eskelinen järjestää vastaavia koulutuspäiviä ympäri Suomea.

Yhteiskumppaneita ovat paikalliset kyläasiamiehet, kyläyhdistykset ja pelastuslaitokset.

Kylän turvallisuustyö käynnistyi vuonna 2013 Kainuun alueella pilottihankkeesta. Pilottivaiheen jälkeen toimintamalli jalkautui koko Suomeen Palosuojelurahaston avustuksella.

Tavoitteena on vahvistaa kylän asukkaiden omatoimista varautumista erilaisten häiriötilanteiden kuten sähkökatkojen, onnettomuuksien ja tulipalojen varalta.

”Koulutuspäivä tarjoaa meille mahdollisuuden herätellä suomalaisia kyliä turvallisuusajatteluun niin, että se koettaisiin mielekkäänä eikä viranomaisjohdettuna pakkopullana. Emme tarjoa ratkaisuja, vaan haluamme herätellä ajatuksia ja omatoimisuutta.”

Eskelinen korostaa, että turvallisuusasiat koskettavat meitä kaikkia.

Hänen mukaansa maaseudun asukkaat ovat aina tottuneet varautumaan kaupunkilaisia paremmin. Ruokaa on varastossa, koska kauppareissuja tehdään maalla harvemmin. Varastossa tulisi olla myös vettä ja patteriradio, josta saa kuunneltua viranomaistiedotteita esimerkiksi sähkökatkosten aikana.

Eskelinen peräänkuuluttaa, että jokaisen kylän tulisi löytää oman näköinen tapa toimia kyläturvallisuuden puolesta.

”Kukin voisi miettiä, miten hyvin kylällä on tiedossa kaikkien asukkaiden tilanne, kun tulee myrskytuhoja ja sähkökatkoksia. Onko sovittu, kuka käy katsomassa syrjässä yksinasuvaa Almaa?”