Positiivinen rakennemuutos maaseudulle mahdollisuus

Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Euroalueen ensimmäisen neljänneksen luvut nostivat Suomen kasvun jopa euroalueen ykköseksi. Alueel­lisesti nousun merkit ovat varmat.

Lounaisessa Suomessa puhuttaa nyt positiivinen rakennemuutos. Meyer, Bayer, Valmet Automotive, Rolls Royce, Sandvik, Rauman telakka, Pemamek ja monet muut yritykset työllistävät nyt lisää ja paljon. Varsinais-Suomessa työtilaisuuksia on enemmän kuin työtä vailla olevia. Lapissa voi olla tällainen tilanne ensi matkailukaudella.

Myös maaseudulle tämä myönteinen rakennemuutos on mahdollisuus. Maa­seudulla teollisessa tuotannossa ovat vahvuutena edullisempi kustannusrakenne, edullinen asuminen ja vahva motivaatio. Vientimarkkinoilla ehkä 5–7 prosenttia pienemmät tuotanto­kustannukset maa­seudulla ovat erittäin tärkeä valtti.

Pienempimuotoinenkin maatalousyrittämisen yhteyteen sopiva alihankinta voi nyt tulla kyseeseen.

Erityisesti alihankintatyöt kasvavat ja ketjut pidentyvät. Maaseudulla on osaamista ja sitä voidaan hyvin kehittää.

Työvoimakysymys nousee keskeiseksi haasteeksi. Siksi alueellista ja ammatillista liikkuvuutta pitää edistää. Tämän kannalta tärkeimpiä ratkaisuja puoliväliriihessä olivat työvoiman liikkuvuutta koskevat linjaukset. Alueellista liikkuvuutta parannetaan muun muassa verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidentämällä ja liikkuvuusavustusta laajentamalla.

Liikkuvuusavustus on itse asiassa uudistettu vuoden alusta. Sitä voidaan maksaa, jos työllistyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteiseen työhön ja päivittäinen työ­matka kestää yli kolme tuntia, tai osa-aikatyössä matka kestää yli kaksi tuntia ja työaika on vähintään 18 tuntia viikossa.

Liikkuvuusavustus on suuruudeltaan sama kuin peruspäiväraha ilman korotuksia. Tämä on hyvä uudistus Varsinais-Suomea ja erityisesti Uudenkaupungin tilannetta ajatellen. Uudessakaupungissa kun on ilmeinen asuntopula. Liikkuvuusavustus mahdollistaa pendelöinnin muualta maakunnasta ja maaseudulta, kauempaakin.

Nyt liikkuvuusavustusta aiotaan lisäksi laajentaa siten, että sen piiriin otetaan myös osa-­aikainen työ ja rekrytointi­koulutus. Avustuksen kehittämistä aiotaan myös jatkaa ja pohtia avustuksen määrän porrastamista työmatkan pituuden ja perhetilanteen mukaan.

Erityisesti työttömien liikkuvuutta ja pendelöintiä aio­taan helpottaa tekemällä työttömille työtarjouksia entistä laajemmalle alueelle ja tarjoa­malla työttömille neuvontaa liikkumisen tukimuodoista. Liikkuvuusavustuksen käyttöä pyritään lisäämään tarjoamalla sitä nykyistä enemmän henkilöille, joille työtä olisi tarjolla tavanomaista pidemmän työmatkan päässä.

Liikkuvuutta edistävistä päivärahoista on jo linjauksia, ja niiden käyttämistä estää lähinnä tietämättömyys. Työnantajalla on mahdollisuus maksaa verovapaata päivärahaa työmatkasta, jonka työntekijä on tehnyt erityiselle työntekemispaikalle. Päivä­rahaa voidaan maksaa myös niin sanotuille komennusmiehille tietyin ehdoin.

Tarkoitus on lisätä tietoutta näistä mahdollisuuksista. Komennusmiesten vero­vapaiden päivärahojen aikarajaa pidennetään kahdesta kolmeen vuoteen.

Liikkuvuutta edistää myös linjaus työasuntovähennyksestä, johon voi olla oikeutettu, jos työskentelee kaukana kotoaan ja on siksi vuokrannut työasunnon toiselta paikkakunnalta. Tämän vähennyksen käyttöä ja tarkoituksenmukaisuutta aiotaan vielä arvioida. Tavoitteena on tietenkin resurssien saaminen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Positiivisesta rakenne­muutoksesta linjataan lisä­talousarvion yhteydessä laajemmin. Nyt odotetaan ripeästi Esko Ahon tekemää selvitystä sopivista toimista. Koulutus ja liikenneinvestoinnit ovat varmasti listalla. Varsinais-Suomi toimii pilottialueena ja siksi positiivisen rakennemuutoksen toimet tehdään harkiten, jotta samaa mallia voidaan käyttää myöhemmin myös muualla.

Otetaan maaseutu vahvasti mukaan positiiviseen rakennemuutokseen.