Ystävät vievät luontoon
Leivonmäen kansallispuiston ystävien Maire Huikko, Lea-Elina Nikkilä ja Pauli Backman haluavat tarjota luontoelämyksiä ihmisille, joille luontoon pääsy ei olisi muuten mahdollista.Kevätaurinko lämmittää vesilammikkojen täplittämää suota. Jykevä lintutorni kohoaa hyllyvää turvemaata uhmaten. Sen huipulta aukeava maisema on hyvin tuttu Leivonmäen kansallispuiston ystävien Lea-Elina Nikkilälle, Maire Huikolle ja Pauli Backmanille. He haluavat, että mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan kansallispuistosta.
Linnunpönttöjä on nikkaroitu kuumeisesti tänä keväänä ympäri Suomea valtakunnallisen pönttökampanjan tiimoilta. Leivonmäellä yhdistys on tehnyt niitä jo useampana vuotena. Pöntöistä hyötyvät lintujen lisäksi ikäihmiset ja lapset, sillä pönttöjen myyntituotto menee luontoelämysten järjestämiseen lapsille ja ikäihmisille kansallispuistossa.
”Ideanahan oli siinä, että tänne pääsisi sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten pääse tänne käymään”, kertoo Maire Huikko.
”Tosi paljon on niitäkin, jotka ovat eläneet täällä koko ikänsä ja tulevat ensimmäistä kertaa puistoon nyt”, yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Nikkilä lisää.
Rahoilla ostetaan kyyditys puistoon, missä yhdistys järjestää toimintaa ikäihmisille. Retkillä nautitaan nokipannukahveista ja haitarimusiikista. Kaukoputkella ja kiikareilla pääsee tiirailemaan luontoa kauempaakin.
Eväspuolesta vastaa Huikko, joka tekee tarjottavat oman pellon ja myllyn viljoista. Kansallispuistossa on myös liikuntarajoitteisille soveltuva reitti, johon pääsevät pyörätuolilla liikkuvat vierailijat.
Leivonmäen kansallispuisto on perustettu vuonna 2003 ja aluksi toiveena oli, että puiston yhteyteen saataisiin luontokeskus. Kun rahoitusta ei löytynyt, puuhakkaat luontoihmiset perustivat aineettoman luontokeskuksen eli Leivonmäen kansallispuiston ystävät -yhdistyksen.
”Me päätimme ottaa asian omiin käsiimme”, Nikkilä kertoo.
Tänä vuonna he juhlivat yhdistyksen kymmenvuotistaivalta. Luontoretkiä lapsille ja vanhuksille he ovat tarjonneet yli viisi vuotta.
Pauli Backman nostaa kiikarit vähän väliä katsellakseen kaukaisuuteen.
”Naakka tuli lisää bongauslistaan”, hän huikkaa. Hän on yhdistyksen pönttövastaava ja intohimoinen lintubongari.
Backman kertoo jääneensä koukkuun luontoelämysten tarjoamiseen eräällä yhdistyksen vanhuksille järjestämällä retkellä, kun huomasi yhden retkeläisen itkemässä rannassa.
”Menin kysymään, että mitä sinä nyt täällä, kun on näin mukava päivä. Hän sanoi, että on ollut huoneessa niin pitkiä aikoja, ettei muistanut, että lintuja on. Hän liikuttui niin kovin niistä linnuista”, Backman kertoo.
Vuosittaiset sata myytävää pönttöä naputellaan kasaan yhdistyksen talkoilla yhdessä päivässä.
Backman on kehitellyt tämän vuoden pönttömalliin uuden avausmekanismin. Hänen mielessään pyörii jo uusi kaksireikäinen malli tuleviin pönttöihin. ”Aina kun lintu tulee reikään ruokkimaan poikasia, pönttö tulee säkkipimeäksi. Jos on kaksi reikää vierekkäin, sinne jää aina vähän valoa”, Backman pohtii.
Västäräkki pyrähtää kitukasvuiseen suomäntyyn. Vaiverot kukkivat ja suopursut tuoksuvat. Kesä on pian täällä. Niin ovat myös läheisen Joutsenlammen vastaanottokeskuksen lapset, jotka pääsevät toukokuussa yhdistyksen järjestämälle retkelle puistoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
