Saila Miettinen-Lähteen mukaan raskaan teollisuuden suoraviivainen ja selkeä toimintatapa on hyvä asia.
Naisjohtaja suuntaa tuulta päin
Pirkko Rantanen-Kervisen työhön kuuluu myös turkishuutokauppojen seuraaminenHuipulla
Urallaan eteenpäin pyrkivät naiset joutuvat edelleen suuntaamaan monessa mielessä tuulta päin. Silti monet naiset ovat jo raivanneet tiensä yritysmaailman huipulle.
TEKSTI: Heli Ronkainen KUVAT: Kari Salonen ja Jaakko Martikainen
Naisissa ainesta hallitustyöskentelyyn
Turkistuottajien toimitusjohtaja Pirkko Rantanen-Kervinen sanoo, että Suomessa on yhä vallalla kulttuuri, jossa yritetään pitää naisia sivussa päättävistä tehtävistä.
”Kyllä se valitettavasti tuntuu siltä. Mutta toivon ja uskonkin, että nuorempi sukupolvi, joka on korkeasti koulutettu, haluaa näyttää ja osoittaa, että naisten pitää päästä eteenpäin urallansa.”
Rantanen-Kervinen tuli itse aikanaan Turkistuottajiin silloisen toimitusjohtajan assistentiksi. Sen jälkeen hän on ollut yhtiössä erilaisissa tehtävissä. Vuodesta 1991 lähtien hän on ollut toimitusjohtaja.
”Silloin olin ensimmäinen naispuolinen toimitusjohtaja pörssiyhtiön johtajana, ja tuntuu, että olen tällä hetkellä viimeinenkin. Toivottavasti tulee uusia muihin yrityksiin nyt, että tämä ei jää tällaiseksi lennoksi”, hän nauraa.
Pätevyys ratkaisee, kenestä on johtajaksi. Välillä tuntuu siltä, että naisen täytyy olla miehiä pätevämpi, Rantanen-Kervinen myöntää.
Toisaalta hän sanoo, että naiseudesta on hyötyä.
”Olen kokenut sen pelkästään positiivisena asiana. Tuntuu, että ainakin kansainvälisissä asiakassuhteissa on ollut joskus helpompi kohdata vaikeitakin asioita, kun on nainen. Ehkä se on pehmentänyt vähän sitä tilannetta.”
”Kun olen matkustanut Aasiassa, joka on hyvinkin miesvoittoinen alue ja heille kaikki eurooppalaiset periaatteessa näyttävät samanlaisilta, niin ainakin he muistavat, että ai, siitä firmasta täällä kävikin nainen.”
Opportunismi on hyvä asia
Rantanen-Kervinen kannustaa naisia olemaan aktiivisia, jotta heitä valittaisiin enemmän hallituksiin. Myös yritysten yhtiökokousten pitäisi olla innokkaampia valitsemaan myös naisia.
”Uskon, että naisista saamme hyviä hallitusten jäseniä. He ottavat sen aseman tosissaan ja paneutuvat siihen.”
Toisessa vaakakupissa painaa monilla se, että hallitustyöskentely vie aikaa. ”Jos on perheellinen, joutuu puntaroimaan oman tilanteensa suhteen aika pitkällekin, kuinka pitkälle haluaa resurssejansa jakaa.”
Turkisala on Rantanen-Kervisen mukaan työympäristönä mielenkiintoinen. Kahta samanlaista päivää ei ole.
Alan kansainvälisyys näkyy parhaiten turkishuutokaupan aikana. ”Kansainvälisessä huutokaupassa meillä on täällä yli 20 eri kansallisuutta ja kaikki ovat yhtä suurta perhettä.”
Suurimmat haasteet ovat itse bisneksessä. Suhdannevaihtelut ovat rajuja ja ne tulevat usein ilman varoitusmerkkejä.
”Maailma, jossa nyt eletään, tämä kriisitilanne ja kansainvälinen rahoituskriisi, näkyy meidän toimialalla sillä lailla, että länsimarkkinat ja iso kuluttaja-alue Venäjä ovat hyvinkin varovaisia ostojensa kanssa.”
”Mutta sitten meillä on Kiina, joka on ottanut johtavan roolin ja tällä hetkellä pitää aika pitkällekin turkisten kysyntää vauhdissa.”
Turkistuottajien toimitusjohtaja vaihtuu syyskuun alussa.
Rantanen-Kervisen seuraajaksi on valittu yhtiön nykyinen markkinointijohtaja Pertti Fallenius. Yhtiö siis miehistyy ainakin tässä vaiheessa.
Rantanen-Kervinen sanoo jäävänsä pikkuhiljaa jäähdyttelemään.
”Olen vielä yhtiön palveluksessa jonkun aikaa ja luottamustehtävissä. Varmaan täytyy alkaa sitten kytätä hallituspaikkoja. Kun olen aina aktiivinen henkilö, niin ei ole tarkoitus lähteä ihan pelkästään kotiin olemaan.”
Hallitustyöskentelyssä kiinnostaa Rantanen-Kervisen mukaan se, että siinä pystyy edistämään yrittäjyyttä ja työllisyyttä, joiden avulla voidaan säilyttää elintaso ja rakentaa Suomea eteenpäin.
”Kokemuksella, jonka olen vuosien saatossa kerännyt, haluaa hyödyttää muitakin kuin itseänsä.”
Julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksissa on edelleen enimmäkseen miehiä.
”Uskon, että naisnäkökulmalla saadaan yritykseen myöskin inhimillisyyttä. Vaikka pörssiyhtiö elääkin kvartaalitaloudessa, taustalla täytyy koko ajan ajatella pitkäjännitteisemmin, mitä itse asiassa halutaan olla jatkossa.”
Rantanen-Kervisen mukaan on harmillista, jos naisten pitää saada asemansa kiintiöiden kautta. ”Tosin jos millään muulla ei päästä eteenpäin, niin sitten kiintiöillä.”
Verkostoilla on väliä
Kaivosyhtiö Talvivaaran rahoitusjohtajan Saila Miettinen-Lähteen mukaan nainen voi toimia johtajana alalla kuin alalla.
”En näe, että olisi mitään alaa, missä nainen ei voisi toimia johtajana tai muussa ominaisuudessa. On tietysti sellaisia aloja, joissa on enemmän naisia. Kaivosala on perinteisesti vähemmän naisellinen ala.”
Kasvuyritysten rahoitukseen perehtynyt nainen lähti rohkeasti mukaan kaivosprojektiin aivan sen alkuvaiheessa. Talvivaaran kaivosyhtiö perustettiin loppuvuodesta 2003. Miettinen-Lähde tuli yhtiöön alkuvuodesta 2005.
”Lähdimme tekemään hyvin pienellä porukalla ja hyvin pienellä resursseilla äärimmäisen haastavaa, isoa projektia. Kyllähän siinä monta asiaa on saanut ratkoa matkan varrella ja on monenlaisiin haasteisiin törmätty, mutta aina on tähän asti yli päästy.”
”Sanoisin, että tämä on ollut kivan tekemisen, joukkuehengen ja tiimityön haaste ja näyttö siitä, että se on onnistunut.”
Haasteita ja kehitettävää riittää myös tulevaisuudessa. ”Eihän viisi vuotta vanha yhtiö koskaan ole valmis. Meillä on toimialana paljon nähtävää ja yhtiönä vähintäänkin yhtä paljon.”
Miettinen-Lähde kertoo, että hän ei ole suunnitellut uraansa, vaan edennyt sellaisten asioiden perässä, joita on pitänyt mielenkiintoisina.
”Sillä mentaliteetilla en ole koskaan lähtenyt tekemään, että haluaisin pyrkiä johonkin asemaan. En usko, että olisin tähän nykyiseen hommaani koskaan päätynyt, jos olisin lähtenyt tekemään hyvin systemaattista urasuunnitelmaa.”
”Tietynlainen opportunismi ja tilanteeseen tarttuminen ovat mielestäni hyviä asioita. Kaavoihin ei kannata kangistua.”
Kaivosalaan hän tutustui vasta yhtiöön tultuaan. Alalla toimitaan hänen mukaansa sananmukaisesti jalat maassa.
”Tämä on insinöörivetoinen ja -lähtöinen toimiala, tietysti aika miesvaltainen. Raskaaseen teollisuuteen liittyy hyvin suoraviivainen ja selkeä toimintatapa, joka on minun mielestäni ihan mukava.”
Rahoitusjohtaja soisi yritysten johtoportaissa soisi olevan enemmän naisia. Hän pitää hyvänä kehityksenä sitä, että naisverkostoja näkyy enemmän kuin ennen.
”Kyllä verkostoilla on väliä. Naisverkoston kokouspaikaksi voisi sopia golfkenttä yhtä hyvin kuin miesverkostolle saunaillat.”
Ajatusta siitä, että hallituksiin olisi naiskiintiö, hän pitää vieraana. ”Ainakaan minua ei huvittaisi olla mikään kiintiönainen. Sen paremmin missään johtotehtävissä kuin hallituksessakaan.”
Miettinen-Lähteen mukaan asenteet jarruttavat naisten etenemistä. Joissakin tilanteissa naisen pitää olla pätevämpi kuin mies. Osittain kyse on henkilökohtaisista valinnoista.
”Valitettavasti moni nainen ei hakeudu ihan johtoportaan töihin. Siihen sanoisin, että rohkeasti eteenpäin. Ei ne muutkaan ihmiset siellä johtoportaassa sen kovempia ole. Samaa ruisleipää nekin syö, oli ne sitten miehiä tai naisia.”
” Uskon, että naisnäkökulmalla saadaan yritykseen myöskin inhimillisyyttä. ”
Pirkko Rantanen-Kervinen
” Ei ne muutkaan ihmiset siellä johtoportaassa sen kovempia ole. Samaa ruisleipää nekin syö, oli ne sitten miehiä tai naisia. ”
Saila Miettinen-Lähde
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
