Kuntavaaleissa ratkaistaan fiksujen hankintojen suunta

Kuntavaaleissa valittavat uudet päättäjät ovat paljon vartijoita. Kuntalaisia kiinnostavat paitsi hoiva­palvelut ja opetus myös talous ja työpaikat. Paras tapa varmistaa toimivat palvelut ja järkevä talous oman kunnan alueella on tehdä töitä sen eteen, että alueella on yrityksiä ja työ­paikkoja, jotka tuottavat veroeuroja kunnalle.

Kunnat luovuttavat päätösvaltaa muualle monessa asiassa kuten sosiaali- ja terveysasioissa. Kuitenkin yhdellä, yritysten ja työ­paikkojen kannalta elin­tärkeällä alueella kunnilla on yhä vahva autonomia: kunnan omat hankinnat.

Kunnat tekevät hankintoja vuosittain 20 miljardilla eurolla. Suurten kaupunkien ja niiden yksikköjen hankinnat nousevat satoihin miljooniin euroihin. Jokainen pienem­pikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita, kouluruuasta it-palveluihin. Ei ole yhdentekevää, miten nämä hankinnat suunnataan.

Konsulttiyritys Finnish Consulting Groupin syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kuntapäättäjistä haluaa suosia lähellä toimivia yrityksiä. Kuitenkin hankintojen arjessa ainoaksi ratkaisevaksi tekijäksi nousee halvin hinta. Usein tämä tarkoittaa myös, että työ tehdään Suomen ulkopuolella.

Labranäytteitä viedään ulkomaille analysoitavaksi, pyykkiä lahden toiselle puolelle pestäväksi ja broilerinlihaa tuodaan Thaimaasta. Häviäjinä ovat suomalaisyritykset.

Nykyinen hankintalaki on mainettaan parempi. Se antaa kunnille liikkumatilaa määritellä hankinnat niin, että valinta osuu suomalaiseen, vastuullisesti toimivaan vaihtoehtoon. Laatukriteereitä voidaan käyttää, jolloin esimerkiksi marjojen tulee olla syötävissä keittämättä, tukipalvelukielen on oltava suomi tai huollon on järjestyttävä määräajassa.

Kun käytetään elinkaarikustannuksia eli lasketaan materiaalihankintojen lisäksi huoltojen ja varaosien kustan­nukset pidemmällä ajalla, pärjää suomalainen vaihtoehto lähes aina. Ilmastokin kiittää, kun hankinta­kriteereissä painotetaan kuljetusetäisyyksiä ja hiili­dioksidipäästöjä.

Uudet valtuustot ohjaavat kuntien hankintoja erilaisten elinkeino-, elinvoima- ja hankintastrategioiden kautta.

Kuntavaaliehdokkaiden ja äänestäjien tulisi kysyä: Miten hankintoja omassa kunnassa ohjataan? Onko olemassa strategia, joka painottaa kotimaisia vastuullisia valintoja? Mitataanko tuloksia, esi­merkiksi yrittäjyyden tai työpaikkojen osalta? Tuetaanko hankinnoilla suomalaista työtä ja sen tuomaa hyvinvointia?

Jos kuntahankinnoissa lisättäisiin ostoja suomalaisilta yrityksiltä miljardilla eurolla vuodessa, se tuottaisi yli 10 000 työpaikkaa ja yli 300 miljoonaa euroa lisäverotuloja. Tämän eteen kannattaa tehdä töitä.