Olli Rehn: PK-yritysten vientiin uutta vauhtia

Suomen johtava keskusta-asiantuntija Loka-Laitinen tituleerasi minua taannoin pohjalaiseksi, kun ei pitänyt ehdokkuudestani Helsingissä, jossa olen asunut vasta vaatimattomat kolme vuosikymmentä. Otan tittelin tunnustuksena. Pienyrittäjän poikana olen aina pärjännyt pohojalaasten kanssa – Pohjanmaalla arvostetaan yrittäjyyttä, sekä puheissa että teoissa.

Toisin on tämän päivän Suomessa, mistä Suomen Yrittäjien barometrin mittaamat pohjatason luottamuslukemat ovat korutonta kertomaa. Puhetta on, mutta teot uupuvat. Suomi ei kuitenkaan nouse ilman yrittäjyyden elpymistä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne puuttui äskettäin Kauppalehdessä asiaan, jonka maakuntien pk-yrittäjät ovat ”aina” tienneet. Finpro ja Team Finland eivät ole iskussa eivätkä kykene käytännössä riittävästi tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä. Finpron toiminta on konsulttivetoista ja kallista, eivätkä konsultit vaikuta tuntevan Kehä III:n ulkopuolella toimivia yrityksiä.

Team Finland puolestaan on liiaksi vain mielikuvapolitiikkaa, jolla kiillotetaan paitsi Suomen kuvaa maailmalla myös joidenkin poliitikkojen kuvaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kansantuotteesta on Suomessa alikehittynyt suhteessa Euroopan unionin keskiarvoon. Tämä on yksi suurimmista syistä Suomen kansantalouden vajoamiseen, jota todistamme joka päivä. Suomen talous on edelleen selvästi miinuksella verrattuna vuoteen 2007 ja vienti on jopa viidenneksen heikompi kuin tuolloin.

Tämän kehityksen jatkumista hyvinvointivaltio ei kestä, vaan on vaarassa hajota.

Pk-yritysten kansainvälistymiseen pitää saada uutta vauhtia. Se vaatii myös konkreettista tukea, jota on leikattu, kuten muita yritystukia. Jopa yritystukiin muuten ynseästi suhtautuva Elinkeinoelämän Keskusliitto linjasi, että pk-yritysten kansainvälistymisen tukia tulisi tässä kriittisessä tilanteessa lisätä.

Suomessa on malliksi kelpaavia esimerkkejä, miten pk-yritysten menestys luo kasvua ja työpaikkoja. Katsotaanpa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan suuntaan. Haapaveden-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Raahen seutukuntien alue on teollistunutta ja yrittäjävaltaista. Alueella on kaivannais-, metalli- ja puuteollisuutta ja se on samalla myös perinteisesti vahvaa maatalousaluetta. Yrityksistä jopa 95 prosenttia on ns. mikroyrityksiä eli niissä on alle 10 työntekijää. Esimerkiksi Nivalan seudun, melko perinteisen maatalousalueen, nousu merkittäväksi teolliseksi alueeksi on osoitus siitä, mitä järkevällä pitkän ajan kehitystyöllä saadaan aikaan.

Pk-yritysten kansainvälistyminen liittyy myös EU:n ja USA:n vapaakauppa- sopimuksen neuvotteluun. Mikäli USA:n hyvin suljetut markkinat avautuisivat sen myötä, tulisi suomalaisille pk-yrityksille – usein  varsin perinteistäkin tuotantoa harjoittaville yrityksille – uusia  vientimahdollisuuksia. Niiden toteutuminen kuitenkin edellyttää sitä, että viennin edistämisen järjestelmä on kunnossa ja palvelee pk-yrityksiä myös maakunnissa. Nyt näin ei ole.

Tiheä, kattava ja elinvoimainen pk-yritysten verkosto on Suomelle aivan ratkaiseva elinkeino- ja työllisyyskysymys. Se on välttämätön, jotta koko maan voimavarat saadaan käyttöön. Elävän yritysverkon myötä myös koko yhdyskuntarakenteesta saadaan toimiva ja tasapainoinen.

Seuraavan hallituksen työlistalle kuuluu ehdottomasti pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukeminen. Näihin yrityksiin ne työpaikat voivat syntyä, jos johonkin ovat syntyäkseen.

Kääritään hihat ja ryhdytään töihin, politiikassakin.