KOKOOMUKSEN NÄKÖINEN MIES
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) siirtäisi verotuksen painopistettä työstä kulutukseen ja ottaisi mielihyvin Ilkka Kanervan kokoomuksen eurovaaliehdokkaaksi.
Työväen kannustaja
Myrskyn silmässä auttaa rehellisyys
Kun muuan Jyrki Katainen vuonna 2004 valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi, moni kysyi, tuleeko Kataisesta koskaan kokoomuksen näköistä. Puolueen vuorineuvos-imago istui aikanaan tiukasti, ja siihen Katainen sopi huonosti.
”Meihin oli lyöty vahva leima: olemme herraskainen puolue, johon ei alle 50 000 euron vuosituloilla ole mitään asiaa. Itse tulen tavallisesta toimihenkilöperheestä, eikä minulla ole ollut omaisuuteen liittyviä intressejä.”
Nyt näyttää siltä, että odotellessa kokoomus on muuttunut Kataisen näköiseksi.
”Olen aika tyytyväinen. Meidän kannattajakuntam-
me ja jäsenkenttämme on
monipuolistunut. Se oli tavoitteenikin”, Katainen myöntää.
Mainonnallaan kokoomus onkin härnännyt erityisesti sosiaalidemokraatteja. Maalle on tarjottu kokoomuslaista työväen presidenttiä, ja viimeisin puoluekokous nimettiin työmaakokoukseksi.
”Työntekoa on kokoomuksessa korostettu aina. Mainonta on vain uusi tapa tuoda tämä arvo esille”, Katainen sanoo.
Aatteena kannustavuus ja palkitsevuus
Jyrki Katainen oli 19-vuotias, kun Suomeen edellisen kerran syntyi hallitus, jossa olivat yhtä aikaa keskusta ja kokoomus. Uudelleen puolueet kohtasivatkin vasta 2007, jolloin Kataisesta tuli Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen valtiovarainministeri.
Katainen sanoo, että poliittisessa historiassa on kääntynyt ehkä isompi lehti kuin on huomattukaan.
”Ennen vaaleja keskustan ja kokoomuksen hallitusta pidettiin epätodennäköisenä ja sanottiin, ettemme voi pärjätä vaaleissa yhtä aikaa, emmekä tule keskenämme toimeen. Molemmat arviot on osoitettu vääriksi. Hallitusyhteistyö on sujunut erittäin hyvin, olen todella tyytyväinen.”
Hyvästä fiiliksestä huolimatta Katainen on ehtinyt joutua jo kahteen tulitukseen. Viime syksynä päälle kaatui Tehyn palkkakiista ja kevättalvella Kanerva-sotku. Kesäbonuksena tuli koko politiikkaa ravistanut vaalirahoi-
tusjupakka.
Katainen vakuuttaa, ettei kysynyt kertaakaan apua edes Ruotsin virkaveli Fredrik Reinfeldtiltä, jolla on jo melkoinen kokemus sotkujen selvittelystä.
”Aina kun toimitaan avoimessa, julkisessa tehtävässä, joko isoista tai pienistä asioista tulee kohuja. Jos ei ole isoja asioita, niin isot kohut nousevat pienistä asioista. En ole näistä hätkähtänyt, niistä pitää vain suoriutua.”
Kataisen itsensä kannalta hankalin oli varmasti hoitajien taistelu, jota johti kokoomuslainen Jaana Laitinen-Pesola.
”Jouduimme tilanteeseen, jossa epäiltiin meidän rehellisyyttämme ja tarkoitusperiä. Se oli kovaa ja vaikeaa aikaa. On kuitenkin hyvä, että aloitettiin keskustelu naisvaltaisten alojen palkkauksen kohentamisesta. Pitää muistaa, että valtio antoi ensimmäistä kertaa rahaa tällaiseen tarkoitukseen.”
Valtiolta odotetaan liikoja
Ei ole epäselvää, mikä on Jyrki Kataisen suosikkiadjektiiveja, jos kyse on politiikasta. Sana lausutaan haastatteluhetken mittaan monta kertaa. Jyrki Kataisen yhteiskunnallinen tavoite on kannustavuuden lisääminen.
Katainen kannustaa työttömiä tekemään lyhytaikaisiakin töitä ja ammatissa jo olevia kouluttautumaan. Hän ihmettelee, miten kesti näin kauan, että pystyttiin korjaamaan yksikin suuri epäkohta: päivärahalle palaaminen lyhyen työsuhteen jälkeen.
Kansakuntaa valtiovarainministeriö kannusti juuri vaurastumaan tarjoamalla tukun veroalennuksia budjettiesityksessään. Oppositio on vaatinut kevennysten kohdistamista pienituloisiin, mutta Katainen tyrmää ajatuksen.
”Jos tuloverokevennyksen painopiste olisi alle tuhat euroa kuussa ansaitsevissa, niin entä sitten, kun tämä osa-aikaista työtä kaupassa tekevä henkilö saisikin vakinaisen työpaikan? Hänen verotuksensa kiristyisi merkittävästi, eikä hänelle jäisi käteen oikein mitään. Se ei ole kannustavaa.”
Nurinaa kuului myös hallituksen sisältä.
”Vihreät ovat sanoneet, että laskusuhdanne ei ole oikea aika tehdä veronkevennyksiä. Viime syksynä oli päinvastainen tilanne ja kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että ylikuumenevassa tilanteessa ei kannattanut antaa veronkevennyksiä. Jos ei ylikuume-
nemisvaarassa eikä laskusuh-
danteessa voi antaa veron-
kevennyksiä, milloin niitä sitten voi antaa?”
Työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen
Katainen on jo valmistautunut kohtaamaan budjetin jatkokritiikin. Se liittyy lasten ja nuorten mielenterveyshoidon rahoitukseen, jonka rahaministerikin myöntää riittämättömäksi.
Katainen toivoo kuitenkin, että niin nuorten kuin vanhusten lisääntyviä mielenterveysongelmia ratkottaisiin myös muuten kuin budjetin kautta.
”On virheellistä kuvitella, että hyvinvointia voitaisiin edistää vain viranomaisten toimesta. Kaikkea ei pysty rahalla ratkaisemaan. Yksikään viranomainen ei saa nuorta pelikonsolin äärestä parempiin elämäntapoihin, mutta esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat sen tehdä. Niitä pitäisi tukea.”
Samanlaiset terveiset hän lähettää metsiin ja metsäteollisuudelle.
”Jos Kiinassa tuotettu paperi on selvästi halvempaa kuin Suomessa, tai jos maailmalla tuotetaan liikaa jotakin paperilaatua, valtio ei pysty sitä ratkaisemaan.”
Sen sijaan valtio, tai ainakin valtiovarainministeri, haluaisi kaupan alalle lisää kilpailua. Se toisi pienituloisellekin halvempaa ruokaa pöytään ja viime kädessä turvaisi myös maataloustuottajien elannon.
”Pohjoisiin oloihin sopeutuvat tuet, kotimaisten elintarvikkeiden kasvava kysyntä ja kaupan kilpailun lisääminen olisivat rakenteellisesti järkevin keino pitää huolta maataloudesta.”
Kanerva olisi eurovaalien ääniharava
Valtiovarainministeri on hahmotellut mielessään tulevaisuuden verotusta. Se perustuisi entistä enemmän ilmastovai-
kutuksiin, ja painopiste siirtyisi työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen.
”Työn verotuksen keventämisen pitää olla ykköspäämäärä. Jotta alentamiselle voidaan tehdä tilaa, on oltava valmius nostaa jotain muuta verotusta. Jos ympäristön kuluttamista verotetaan, se voi johtaa ympäristön säästämiseen. Trendi on se, että tuloveroa alennetaan ja kulutusveroa nostetaan.”
Syksyllä Jyrki Katainen tulee taas kaikkien koteihin, kun television kunnallisvaalitentit alkavat. Kokoomusjohtaja odottaa mielenkiinnolla keskusteluja kuntataloudesta. Puolueen teema ei muutu: kuntien palveluita on tuotettava tehokkaasti ja niitä on myös ostettava.
”Ihmiset pelkäävät hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden lisäämistä, koska he pelkäävät, että ensin sairaalasta irtisanotaan puolet porukasta ja sitten entiset hommat teetetään sillä toisella puolikkaalla. Siitä ei saa olla kysymys.”
Kataista harmittaa, että tuottavuus nähdään usein negatiivisena käsitteenä.
”Verkkopankkiakin aikanaan vastustettiin siksi, että pankkipalveluiden tuottavuus paranee. Kuka enää luopuisi verkkopankista ja haluaisi keskellä työpäivää pankkiin jonottamaan puoleksi tunniksi?”
Jos ei ole isoja asioita, niin isot kohut nousevat pienistä asioista.
Lokakuun kunnallisvaaleista ei ole kuin kahdeksan kuukautta eurovaaleihin. Niissä on poikkeuksellista säpinää, kun suurin osa Suomen europarlamentaarikoista vaihtuu.
Kokoomuksen mahdollisista nimistä yhteen kohdistuu erityinen mielenkiinto.
”Ilkka Kanervan ehdokkuus olisi varmasti eduksi listalle. Hän on pitkän linjan ulkopolitiikan harrastaja ja tunnettu ihminen muutenkin. Hän keräisi aivan uskomattoman äänipotin, jos vain haluaisi lähteä mukaan”, Katainen myöntää.
TEKSTI:
Petri P. Pentikäinen
KUVAT:
Jaakko Martikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
