Kerkkoon Palveluosuuskunnan palkkaama siivooja Ritva Lammi tekee puhdasta jälkeä Pauliina, Sofia ja Miikka Paukkusen kodissa. Kuva: Kimmo Haimi
Kaikkea kivaa Kerkkoossa
Paula Teinonen-Lahti odottaa, että vanhasta vedenpumppaamosta tulee kerkkoolaisten kokoontumispaikka ja palvelupiste. Kuva: Jaana KankaanpääKun kylätoiminta on kivaa ja tarjolla on jokaiselle jotakin, siitä tulee menestys. Sen osoittaa pieni Kerkkoon kylä Porvoossa.
TEKSTI: Riitta Mustonen
Porvoon Kerkkoon kylällä
Pumppaamosta kahvila
Kun Paula Teinonen-Lahti muutti Kerkkooseen 25 vuotta sitten, kylällä oli vielä kaksi kauppaa, posti, pankki ja kirjasto. Nyt on enää koulu ja kirjasto sen tiloissa.
Mutta hyvä, että on koulu, sillä sen kautta ihmiset tutustuvat ja tulevat mukaan kylätoimintaan. Niin tuli Paulakin ja on siitä asti harrastanut kaikkea, mikä tuo kylälle elämää.
Uusin ja ehkä vaativin ponnistus on Kerkkoon Palveluosuuskunnan OSKUn perustaminen vuoden 2012 alussa.
”Siinä on käyty läpi erinäisiä byrokraattisia kuvioita. Monia asioita kun ei voi hoitaa yhtä aikaa, vaan ketjussa”, Teinonen-Lahti pyörittelee päätään.
Osuuskunnalla on 42 jäsentä ja sen osuusmaksu on sata euroa. Toimiala on määritelty väljästi, jotta osuuskunta taipuisi kylän moninaisiin tarpeisiin.
Kylälle oma apulainen
Ensi töikseen osuuskunta kunnostaa Porvoon Vedeltä tyhjäksi jääneen jätevedenpumppaamon kioskiksi ja kahvilaksi.
Rakennus on keskellä kylää ja se olisi muuten purettu. Osuuskunta sai sen ilmaiseksi ja maapläntille 25 vuoden vuokrasopimuksen kaupungin kanssa.
Vieressä on kesäisin jatkuvassa käytössä oleva matonpesupaikka ja skeittiramppi sekä kylän kierrätyspiste.
Osuuskunta haki pumppaamoremonttiin rakennusluvan ja rahoitusta. ELY-keskus myönsi kyläkauppatukea 40 prosenttia budjetista ja loput rahat hankitaan itse.
Rakennukseen tulee pieni kahvila, elintarvikekioski ja työhuone esimerkiksi hierojalle tai kampaajalle.
”Me lähdemme siitä, että jos haluamme jotain, esitämme kaupungille valmiin suunnitelman ja sanomme, että voimme itse osallistua, jos te annatte loput”, Teinonen-Lahti selvittää periaatteita. ”Kaupunki ei osallistu OSKUn toimintaan, mutta on auttanut monessa muussa hankkeessa.”
Pumppaamon kunnostamiseen tarvittiin monen kyläläisen panosta ennen varsinaisen remontin alkua. Onneksi kylällä asuu ammatti-ihmisiä, kuten arkkitehti, rakennesuunnittelija ja ravintola-alan asiantuntija, jotka ovat tehneet osansa ilmaiseksi.
Lisäksi osuuskunnan kummilta, SOK:n entiseltä pääjohtajalta ja entiseltä kerkkoolaiselta Arto Hiltuselta, on saatu hyviä neuvoja.
Yhdistysten voimaa
Kerkkoolaiset tekivät kymmenen vuotta sitten kyläsuunnitelman, joka päivitettiin vuonna 2010. Siinä toivottiin kylälle palvelupistettä, jonka kautta voitaisiin tuottaa erilaisia kyläläisten tarvitsemia palveluita.
Niinpä osuuskunta päätti palkata ihmisen, joka kiertää kodeissa eri tehtävissä. Apulainen siivoaa, hoitaa lapsia ja vanhuksia, käy asioilla, ulkoiluttaa koiria, tekee pihatöitä.
OSKU maksaa sopimuspalkkaa, ja palvelun käyttäjät maksavat alle 25 euroa tunnilta. Tarkoitus ei ole tuottaa osuuskunnalle suurta voittoa, vaan vain sen verran, että toiminta jatkuu.
Parina keväänä Kerkkoossa on järjestetty jobitori, jossa voi ilmoittaa kesätöistä alle 18-vuotiaille nuorille. Seitsemän euron tuntipalkalla saa tytön tai pojan pesemään ikkunoita, haravoimaan pihaa tai vahtimaan lapsia.
”Minä haaveilen ensi keväänä rivakasta nuoresta, joka siivoaisi meidän kellarin”, Teinonen-Lahti paljastaa.
Toistakymmentä nuorta on tienannut jobitorin kautta taskurahoja.
Positiivinen kierre
Kylän elävyys on Kerkkoossa monen yhdistyksen tavoite. Toimintoja järjestetään sekä yhdessä että erikseen.
Koulun vanhempainyhdistys pyörittää koululaisten iltapäiväkerhoa, jota kaupunki avustaa.
Urheiluseuran vapaaehtoiset vetelevät talvella latuja ja innostavat kesällä kesälajeihin. Hippo-hiihdot ovat talven iso tapaus.
Nuorisoseura järjestää kerran kuukaudessa Nuoska-iltoja nuorisoseurantalolla. Illoissa on teema tai vain vapaata yhdessäoloa, voi ostaa limua ja pullaa ja aina on aikuisia mukana valvomassa.
Kyläyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia kyläläisille ja pitää yhteyttä kaupungin päättäjiin ja viranomaisiin.
Yksi tuoreimmista yhteisponnistuksista oli kunnostaa kävelyreitti Porvoon kaupunkiin. Vajaan kymmenen kilometrin polkua pitkin oli ennen kuljettu kirkkoon ja kouluun, mutta se oli paikoin päässyt kasvamaan umpeen.
Alkuunpanija tarpeen
Kerkkoossa on huomattu, että mitä enemmän tehdään yhdessä, sitä helpommin saadaan lisää ihmisiä ja tekemistä, sillä yhteistyö palkitsee.
Teinonen-Lahti kannustaa muitakin kyliä toimimaan.
”Kun aloittaa pienestä, ihmiset huomaavat, että on hauskaa, ja siitä toiminta kasvaa. Yritän aina muistuttaa, että tämän pitää olla mukavaa, sillä muuten vapaaehtoisia ei saa mukaan.”
”Ja jos kaikki tekevät vähän, kenellekään ei tule liikaa taakkaa. Meillä on yhdistysten hallituksissa ja talkoissa mukana noin sata henkeä. On tosi tärkeää, että tulee aina uusiakin mukaan ja porukka vaihtuu.”
Teinonen-Lahti on itse kotoisin Länsi-Suomesta, pienestä Noormarkun kunnasta. Kylätoiminnan ansiosta hän on kotiutunut Porvooseen, etenkin, kun hänen asenteensa on ollut, että jos jotain ei ole, se tehdään.
”Niin, kyllähän tähän tarvitaan organisoijaa, joka sanoo, että joo, tehdään. Mulla on varmaan joku sellainen geeni, että osallistun sinne ja tänne. Minusta on kiva toimia ihmisten kanssa.”
Kerkkoon maine on kiirinyt niin, että kylälle on muuttanut ihmisiä, jotka ovat kuulleet, että siellä tapahtuu kaikkea kivaa.
”On iso valinta perheelle, muuttaako maalle vai kaupunkiin. Jos tänne maalle ei tarjota mitään palveluja, niin silloin se ei ole enää valinta, vaan pakottaminen kaupunkiin.”
Teinonen-Lahti käy ansiotyössä projektipäällikkönä Helsingissä, 60 kilometrin matkan päässä, mutta haluaa asua maalla. Pro Kerkkoo -facebook-sivujen kautta hän löysi syksyllä kimppakyydin töihin. Siinäkin yhteistoiminta näytti voimansa.
www.kerkkoonpalveluosuuskunta.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
