Yön kuulas puutarha

SÄDE AARLAHTI

Puutarha voi hämärän laskeuduttua olla yhtä lumoava kuin päivälläkin. Kuun noustua saavat etenkin valkeat kukinnot ja harmahtavat lehdet kauniin, hennon hohteen. Ilman kukkiakin on toki helppo jäädä nuuhkimaan raikasta ilmaa, ruusujen ja kuusamien tuoksua ja seuraamaan, kuinka kuun lempeä kajo piirtää varjojaan puiden latvusten läpi.

Syysiltoina puutarhassa loistavat etenkin juhlavat liljat ja ruusut, jotka pääsevät meillä parhaaseen kukkaan vasta päivien lyhentyessä ja tuovat paratiisimaiset tuoksunsa siten vasta loppukesän hetkiin. Yön kosteassa ilmassa voi kukkien makea tuoksu kantaa pitkienkin matkojen päähän. Lähes yhtä vahvaan tuoksuun yltävät monet syyslemut, kuunliljat ja kesänsä ulkona viettävät pasuunakukat. Puuvartisten kasvien osalta yön tuoksujiin kuuluvat itseoikeutetusti syreenit ja jasmikkeet, mutta syksyyn mennessä ne ovat jo ehtineet lopettaa kukintansa. Sen sijaan sitkeä ruotsinköynnöskuusama tuoksuttelee eteläisessä Suomessa monesti jopa lokakuulle saakka.

Valtaosa kuun kukkatarhasta tottelee valkeaa väriä, ja lähes mikä tahansa vaalea kasvi loistaa lyhtynä syyskesän yössä. Poikkeuksen tästä muodostavat keltakukkaiset helokit, ruotsalaisten yölampuiksi kutsumat perennat (nattljus), joita meillä näkee harmillisen harvoin. Kalpean kuulauden keskeltä erottuvat kauniisti myös vaikkapa hopealehtinen nukkapähkämö ja kasteisina kimaltavat heinät.