Närpiössä kaikki hyvin
Nguyen Thi Thu Ha (vas.), Nedzad Melic, Tran Thi Puong ja Luu Trieu An palasivat viiden vuoden takaisin tunnelmiin. Eipä ole moni asia muuttunut, he totesivat.17.10.201216:00
Tomeran viisivuotiaan liitteen synttäreitä juhlistettiin ruokatunnilla Christer Lillandtin (pöydän päässä) kasvihuoneen taukotilassa. Kantri-kakku maistui.Ensimmäisen Kantrin lähtöjuttu tehtiin närpiöläisessä kasvihuoneessa. Kantri kävi kysymässä, mitä sinne kuuluu nyt.
Viisi vuotta sitten ilmestyneen ensimmäisen Kantrin kannessa hymyili nigerilaislähtöinen Paul Evbidaru närpiöläisellä kasvihuoneviljelmällä.
Evbidaru kuului vihannesviljelijä Christer Lillandtin työntekijäporukkaan.
Joukosta vain yksi seitsemästä oli suomalainen.
Lillandtin tomaatit ja kurkut hoidetaan ja poimitaan yhä pääosin ulkomaisin voimin. Kasvihuoneilla ahertavat itse asiassa lähes samat työntekijät kuin syksyllä 2007. Vain kansikuvan Evbidaru on poissa ja uutena joukkoon on tullut vietnamilainen Luu Trieu An.
”Paul lähti kolme vuotta sitten Ruotsiin. Hän ajaa bussia Tukholmassa”, kertoo Nedzad Melic.
Hän on työpaikan konkari: ensi keväänä tulee 15 vuotta täyteen Lillandtin palkkalistoilla.
Melic perheineen tuli Suomeen pakolaisena Bosniasta 1990-luvulla. Hän taitaa olla malliesimerkki hyvin uuteen kotimaahan sopeutuneesta maahanmuuttajasta.
Työpaikka on, samoin oma koti työpaikan lähellä Pjelaxin kylässä. Lapset opiskelevat. Vaimon tilanne tosin harmittaa Meliciä. Vakituista työtä ei Noria-vaimolle ole löytynyt.
Melic on käynyt kotimaassaan lomilla, mutta sinne muutosta hän ei ainakaan tällä hetkellä haaveile. Samoilla linjoilla on Luu Trieu An.
”Olemme viihtyneet hyvin ja sisarukseni asuvat myös täällä. Tuskin muutamme enää Vietnamiin.”
Työntekijöiden kotoutuminen ilahduttaa työnantajaa. Lillandtin kannalta on hyvä, että sama, kokenut porukka pysyy koossa.
Hän kiittelee takavuosien projektia, jossa ulkomaiset työntekijät saivat opiskella uuden kotimaansa kieltä – tässä tapauksessa ruotsia – työpaikalla työpäivän jälkeen.
”Paulille ja Anille kieliopinnoista on ollut paljon hyötyä”, Lillandt arvelee.
Monikulttuurinen meininki on tullut Närpiöön jäädäkseen, hän uskoo.
”Ilman työntekijöitä emme selviä. Enkä usko siihen, että saisimme jatkossakaan riittävästi suomalaisia tänne töihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
