Monitoimihalli syntyi kökkäporukalla

Tuomo Keppo, Johanna Koivusalo, Johanna Punkari, Tero Rantala ja Harri Ritari esittelivät Ylistaron Asemanseudun kyläläisten rakentamaa monitoimitaloa. 

Ylistaron Asemanseudun kylältä löytyy innokkaita liikunnan harrastajia, mutta puitteissa on ollut toivomisen varaa. Kyläläisillä ei ollut käytössään liikunta- ja kuntosalia, ja myös vanhasta koulurakennuksesta puuttuivat sisäliikuntatilat.

”Osa koulun liikuntatunneista oli pidettävä noin 70 neliön ruokasalissa”, koulun rehtori Tero Rantala kertoo.

”Siellä ei voinut pelata sählyä, korkeintaan tehdä kuperkeikkaa. Sisäliikunta jäi meiltä lähes käymättä, joten liikuntatunneilla suosittiin ulkolajeja.”

Vuonna 2003 perustettu Asemanseudun Kehittämisyhdistys ry on tehnyt runsaasti hanketyötä kyläläisten viihtyvyyden eteen. Kyläläiset ovat rakentaneet talkoilla oman kylätalon, uimarannan ja kuntoradan.

Tammikuussa 2015 päätettiin tarttua tähän mennessä suurimpaan haasteeseen ja rakentaa kylälle monitoimihalli.

Kehittämisyhdistys sai haettua hallihanketta varten rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

Kyseessä oli varsin mittava hanke. Kustannusarvio nousi 530 000 euroon, josta julkisen tuen osuus on noin 397 000 euroa.

”Hanke ei olisi toteutunut ilman Seinäjoen kaupungin tukea, koska Elyn rahoitus edellyttää kaupungin kuntarahaa. Kaikki on sujunut hyvässä hengessä kaupungin kanssa”, kylän kehittämisyhdistyksen sihteeri Johanna Koivusalo kiittelee.

Monitoimihalli nousi koulun ja kylätalon kupeeseen suunniteltua nopeammin. Rakennuksen pohjatyöt alkoivat juhannusviikolla 2016, ja halli otettiin käyttöön viime elokuussa.

450 neliön hallissa on liikuntasali, kahvio, sauna ja pukuhuoneet. Yläkerrassa on kuntosali ja kokoushuone. Koulun oppilaiden keräämin varoin kustannettu kiipeilyseinä on vielä tekeillä.

Hallitalkoisiin osallistui noin 80 kyläläistä. Talkootunteja kertyi kaikkiaan 5 500. Paikalliset urakoitsijat tekivät sähkö- ja ilmastointityöt.

”Oli yllättävää huomata, kuinka älyttömästi pieneltä kylältä löytyy osaamista. Joku saattoi olla mukana neljä tuntia ja tehdä sinä aikana jotain niin spesiaalia, että siitä oli korvaamaton apu”, Koivusalo hehkuttaa.

Sisähallihanke toi liikunnan ja hyvinvoinnin lisäksi muutakin hyvää tullessaan.

”Kun päätimme rakentaa monitoimihallin, niin kaupunki päätti perään saneerata koulun. Halli ja kylätalo ovat koulun käytössä. Kaupunki osallistuu molempien ylläpitomaksuihin” puheenjohtaja Tuomo Keppo valaisee.

Monitoimihalli on avoinna kaikille. Liikuntavuorot ovat olleet kysyttyjä. Nyt salissa pauhaa 90-luvun teknomusiikki. Menossa on kahvakuulatunti.

”Viisi sekkaa uuteen lähtöön”, liikunnanohjaaja Johanna Mäki-Töyli kannustaa.

”Tämä on ihan huippupaikka pitää treenejä. Pidän kolmet jumppatreenit viikossa ja väkeä on käynyt ihan kiitettävästi”, hän toteaa rankan liikuntasession jälkeen.

600 asukkaan kylä tunnetaan vireänä ja yhteisöllisenä asuinpaikkana. Monitoimihalli on tuskin viimeinen talkooponnistus.

”Täytyy olla varovainen, kun heittää ilmoille hulluja ideoita, koska ne saattavat toteutua. Kerran ehdotin kokouksessa, että tehdään jääharjoittelurata pellolle. Kokouksesta lähdettiin suoraan pellolle katsomaan sopivaa paikkaa ja seuraavana päivänä rata oli valmis”, kyläaktiivi Harri Ritari muistelee.