Miksi Halla-ahoa vielä kätellään?
Jussi Halla-ahon voitto perussuomalaisten puheenjohtajakisassa ei ollut yllätys, jos hiukankin haisteli kentän ääntä ja laskeskeli, kuinka valinta puoluekokouksessa saattaisi sujua.
Siihen ei tarvittu pitkää matikkaa. Jokaisella perussuomalaisen puolueen noin 10 000 jäsenestä oli yksi ääni, ja kaikki kokouspaikalle vaivautuivat saivat ääntään myös käyttää.
Noin 15 prosenttia saapuikin, ja heistä kaksi kolmesta kannatti Halla-ahoa. Siinä se.
Soini-terholaiset luottivat ehkä joihinkin korkeampiin ääniin, mutta halla-aholaiset omiinsa. Ensin mainittujen olisi kannattanut muistaa, että protestibussit lähtevät liikkeelle väkevämmin kuin vallitseviin oloihin tyytyväisten taksit. Varsinkin, kun kokouspaikka oli valittu niin keskelle Suomea ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle kuin vain voi.
Mutta kuinka uuteen puheenjohtajaan suhtaudutaan? Lakataanko kättelemästä?
Ei lakannut ainakaan väistyvä Timo Soini Jyväskylässä. Kättelyä eivät ole karttaneet myöskään kuntapoliitikot, eduskuntaväki eikä EU-parlamentti sinä aikana, kun Halla-aho on niiden elimissä toiminut vuodesta 2009, 2011 ja 2014 lähtien. Perussuomalaisiin hän liittyi tosin vasta vuonna 2010, kun ei sitä ennen päässyt puolueen ehdokaslistalle tai halusi olla sitoutumaton.
Suomen Sisu, Hommaforum, tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tai puheet Afrikan sarven ihmissaastasta eivät ole johtaneet samaan kohteluun, jonka Itävallan vapauspuolueen Jörg Haider kohtasi vuonna 1999.
EU-maiden ministerikollegat eivät kätelleet häntä tai hänen puoluetovereitaan, koska päättivät joukolla boikotoida natseja myötäilevää ja ulkomaalaisvastaista puoluetta.
Ovatko ajat tai arvot muuttuneet vai Halla-aholla myönnettyä isompaa pelotevaikutusta?
Kirjeenvaihtajan näkökulmasta EU-käytäntö näytti lähinnä naurettavalta, mutta kysyä sopi kuitenkin: Mitä on demokratia ellei vapailla vaaleilla saavutettu äänestystulos?
Voivatko äänestäjät siis olla väärässä? Itävallan kansa ja perussuomalaisten kokouspaikalle saapunut jäsenistö? Jälkimmäinen tosin oli valikoituneempaa kuin pienen ihmisen asialla oleva aatteellinen kenttäväki.
Tätä vasten voi hiukan ymmärtää tuoreen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkaraisen kyselyn siitä, onko puolueen väki muille puolueille ihmissaastaa ja ketkähän tässä ovat rasisteja.
Muuta ei sitten tarvitsekaan ymmärtää eli puheita ja arvoja. Mutta kättely on ehkä kelvoin ja helpoin tapa pitää puhevälit kunnossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

