Pehmopeikko tuo hyvää mieltä
Huovutetut hyvän tuulen peikot, mönniäiset ja mehtiäiset syntyvät otavalaisen Sari Honkasen käsissä kuin luonnostaan.
TEKSTI: Jaana Matikainen KUVAT: Paula Myöhänen Mikkelin Otavassa
Mystisten satuolentojen kätilö
Ensin ne ovat vain hahmotonta huovutettua villaa. Pikkuhiljaa ne ottavat ilmeensä, kun Sari Honkanen puhaltaa niihin hengen. Lopulliseen eloon olennot pääsevät asiakkaan käsissä. Siitä alkaa niiden elämäntarina.
”En koskaan suunnittele etukäteen minkälainen hahmo mistäkin tulee. Ne heräävät henkiin elävässä elämässä. Voin olla tekemässä ruokaa tai saunomassa, tai ihan vain kävelyllä metsässä, kun idea tulee. Olennon halu syntyä on voimakkain silloin, kun minä olen omimmillani.”
Huovutetut olennot ovat sataprosenttisesti villasta tehtyjä. Materiaalin Sari hankkii paikallisesta Pirtin Kehräämöstä. Lisäksi jokaiseen hahmoon tulee mukaan persoonallinen runo. Niitä Sari riimittelee milloin missäkin.
”Pakottamalla en pysty pykäämään mitään. Olotilani pitää olla rento. Yleensä värssy säilyy mielessä siihen saakka, kunnes pääsen pöydän ääreen kirjoittamaan sen. Ja jos jotain kohtaa en muista, siihen rakentuu uusi, parempi versio.”
Tontut haluavat hyvään kotiin
Kolmisen vuotta sitten tekstiiliartesaaniksi valmistunut Sari huomasi jo opiskeluaikanaan, että pyöreän pehmeät satuolennot ovat hänen juttunsa. Hän toimii ikään kuin välikappaleena mönniäisten, mehtiäisten, marjapeikkojen, metsähenkien ja -riiviöiden sekä maahisten synnytyksessä.
Nykyään satuhahmoja syntyy satoja vuodessa. Niillä jokaisella on oma luonteenpiirteensä. Joukosta löytyy niin rauhallisia kuin riiviöitä. Joku puolestaan on hieman ylimielinen, toinen ehkä ujonsorttinen.
”Jännä juttu on se, että tänä syksynä ei ole syntynyt kuin yksi tyttö. Poikia on tullut jatkuvalla syötöllä.”
Viime aikoina parhaiten kaupaksi ovat menneet hieman äreämmän näköiset metsätontut.
”Niissä on monen mielestä sopivasti särmää ja luonnetta. Mutta kaikki ovat kuitenkin pohjimmiltaan hyvän hengen ja mielen tuojia.”
Sari kertoo, että ostotilanteessa asiakas usein pysähtyy miettimään, minkä olennon hän mukaansa haluaa. Oikea löytyy tuijottelemalla valikoimaa.
”Olen sanonut asiakkaille, että tonttu kyllä kertoo nimensä sinulle, kun katsot sitä silmiin. Moni on tullut jälkeenpäin kertomaan, että näin on tosiaan käynyt.”
Sari Honkanen tekee olentoja myös tilaustöinä. Yleensä silloin hahmoon voidaan yhdistää joku lahjansaajan piirteistä.
Lapsenmieli ei kysy ikää
Metsänolentoja ostavat kaikenikäiset naiset ja miehet. Olentoja on matkannut myös eri puolille maailmaa. Viimeksi yksi lähti kohti Kanadaa. Olennoille ei tule edes kieliongelmia, sillä peikonkieli on Sarin mukaan luonnonkieli, jota kaikki osaavat.
”Enemmän olennot ovat matkustaneet kuin minä. Ajatella, jos niihin voisi asentaa mikrosirun, niin voisi seurata niiden matkaa ja elämää eri puolilla maailmaa.”
Sari ei koe haikeutta luopuessaan tekemistään olennoista. ”Tontut oikein haluavat uuteen kotiin. Eivät ne viihdy minun luonani pitkiä aikoja.”
Yhden ainoan kerran Sarille on tullut tunne, ettei hän halua päästää tekemäänsä tonttua käsistään.
”Se oli messuilla. Hieman päissään ollut nainen osti tontun, mutta jotenkin minusta tuntui pahalta antaa tonttu hänelle. Elän siinä uskossa, että olennot pääsevät hyvään kotiin ja onnellisten ihmisten luo. Tuolla kohtaa iski epäilys.”
Joulun tienoo on unelma-aikaa Sarille. Silloin hän saa revitellä, ja ihmisillä on lupa olla lapsia jälleen.
”Minusta satumaailma ei ole vain lasten juttu. Itse olen pitänyt kiinni koko ajan tietynlaisesta lapsenmielisyydestäni ja tarunhohdosta.”
Sari muistuttaa, että olennot eivät ole leluja. Koskettelemalla ja paijaamalla niitä herää jokaisessa ihmisessä tuntoja ja syntyy tarinoita. Se on eri asia, kuka uskaltaa niistä ääneen kertoa.
Hahmoja on ostettu myös koiran korvikkeeksi, sillä tontut ja peikot elävät hellyydellä ja sillä, että niillä on juttukavereita.
”Jos ne käyvät jääkaapillasi salaa yöllä, niin minua on turha syyttää. Siihen en ole niitä opettanut.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
