Kaikkia peltoja ei tarvita, jos kuluttaisimme vähemmän lihaa – Suomessa tarvitaan suunnitelma eläinperäisen ruuan kulutuksen vähentämiseksi ja kasviperäisen ruuan tuotannon lisäämiseksi
Ruuantuotannon huoltovarmuus on aiempaa tärkeämpää epävakaassa maailmantilanteessa. Lisäksi syömämme ruuan terveysvaikutukset pitäisi ottaa voimakkaammin mukaan keskusteluun.
Vilja ei kasva kaikilla pelloilla, mutta kaikkia peltoja ei tarvita, jos kuluttaisimme vähemmän lihaa. Kuva: Pekka FaliRuoka herättää voimakkaita tunteita ja syystäkin. Ruoka on elinehto, mutta sitä ohjaavassa politiikassa ja käytännöissä on parannettavaa. Globaalisti ruuantuotanto ei ole resurssitehokasta ja ruuantuotannon vaikutus ympäristöön on merkittävä meillä Suomessakin
Ruuantuotannon huoltovarmuus on aiempaa tärkeämpää epävakaassa maailmantilanteessa. Lisäksi syömämme ruuan terveysvaikutukset pitäisi ottaa voimakkaammin mukaan keskusteluun.
Suomen peltopinta-alasta 70 prosenttia tuottaa rehua karjalle. Karjalle syötetään paljon ruokaa, joka olisi jalostettavissa suoraan ihmisravinnoksi kierrättämättä ravintoaineita ja ruuan energiaa karjan kautta.
Jos ruokaa viljeltäisiin suoraan ihmisille, tarvittaisiin vähemmän peltoa ja ympäristö olisi helpompi huomioida tuotannossa muun muassa paremmilla suojakaistoilla ja viemällä vähemmän tilaa luonnolta.
Ruuantuotannon omavaraisuutta on mahdollista parantaa vähentämällä karjatalouden osuutta tuotannossa ja muuttamalla ruokailutottumuksia kasviperäiseen ruokaan painottuen. Vilja ei kasva kaikilla pelloilla, mutta kaikkia peltoja ei tarvita, jos kuluttaisimme vähemmän lihaa.
Suomessa on mahdollista kasvattaa laajaa valikoimaa erilaisia viljelykasveja, joilla on mahdollista ruokailla terveellisesti ja ympäristöystävällisesti. Lihaproteiineja voidaan korvata esimerkiksi kauralla, härkäpavuilla ja herneillä.
Kulutustottumuksia on syytä ohjata myös kansanterveyden näkökulmasta. Suomalaiset syövät reilusti suosituksia enemmän lihaa. Ravinnosta saadaan liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja proteiinia sekä liian vähän hiilihydraattia ja ravintokuitua.
Nykyiset ruokailutottumukset näkyvät myös kansanterveydessä. Esimerkiksi suolistosyövät ovat yleistyneet 2000-luvulla.
Muutos ruokailussa ei tapahdu hetkessä. Hallitun ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi pitää tehdä pitkän aikavälin suunnitelma eläintuotannon ja eläinperäisen ruuan kulutuksen vähentämiseksi ja kasviperäisen ruuan tuotannon lisäämiseksi Suomessa.
Jenni Pitko
kansanedustaja (vihr.)
Matti Saarni
puoluevaltuuskunnan varajäsen (vihr.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


