Pellossa sinertää

TEKSTI: Riitta Mustonen KUVAT: Jaana Kankaanpää ja www.hyvinvointiapellavasta.fi

Kun Juho Maula vajaat parikymmentä vuotta sitten esitteli messuilla Tuusulan Osuuspuristamon pellavatuotteita, kaikki ajattelivat, että hän näyttää kankaita. Nyt useimmat tietävät, että pellava on myös suun kautta nautittava tuote – tosin kyseessä on eri lajike kuin vanhastaan tuttu kuitupellava.

Maula aloitti öljypellavan viljelyn Tuusulassa vuonna 1990, kun tukkoisille viljamarkkinoille piti keksiä jotain uutta. Aluksi kylvösiemeniä tuotiin ulkomailta, mutta myöhemmin Jokioisissa on jalostettu myös kotimaisia siemenlajikkeita, Helmiä ja Heljää.

Maulan kokemukset öljypellavan viljelystä ovat enimmäkseen myönteisiä. Pellava katkaisee hyvin muiden kasvien viljelykiertoa, koska sillä on eri taudit ja tuholaiset kuin viljoilla. Tai oikeastaan tauteja ei Suomessa edes esiinny eli pellava ei tarvitse tuholais- tai tautiruiskutuksia.

Lannoituksenkin suhteen pellava on vaatimaton. Se tarvitsee puolet vähemmän lannoitusta kuin viljat. Lisätyppi ei juurikaan lisää siemensatoa, vaan saattaa pikemminkin lakouttaa kasvustoa, mikä hankaloittaa puintia.

Rikkakasvit aiheuttavat jonkin verran vaivaa, sillä pellava ei paljon varjosta. Tavanomaisella pellolla rikkakasvit voi tuhota ruiskuttamalla, luomupellolla Maula käyttää luomumenetelmiä eli viljelykiertoa, aluskasveja ja pellon muokkausta keväin, syksyin.

Pellava on matalajuurinen kasvi, joten se voi kärsiä kuivuudesta. Jos ennen juhannusta on pelkkää poutaa, pellavasato jää pieneksi, kuten tapahtui viime kesänä. Myöhemmin pellava kyllä pärjää, vaikkei sadetta saisikaan.

Pellavanviljelyyn käyvät samat koneet kuin viljankin viljelyyn. ”Varsi on vähän sitkeämpi kuin viljalla, mutta se pitää vain ottaa puidessa huomioon. Helpompi pellava on puida kuin apila”, Maula vakuuttaa.

Öljypellavasta saadaan siementä, öljyä ja rouhetta sekä ihmisten että eläinten käyttöön. Suomessa on viisi öljypellavaa jalostavaa yhtiötä, jotka tekevät sopimuksia pellavan viljelystä.

Maulan mukaan pellavan viljely erikoiskasvina kannattaa hyvin.

”Yksittäisille tiloille se on hyvä vaihtoehto. Pellava saa samat tuet kuin vilja, ja hinta sovitaan etukäteen. Siemensato vaihtelee tuhannesta kahteen ja puoleen tuhanteen kiloon hehtaarilta ja tonnista on maksettu noin 600 euroa.”

Suomessa on viljelty öljypellavaa 1 000–3 000 hehtaarilla vuodessa, pääasiassa Etelä-Suomessa. Alan voisi kaksinkertaistaa, sillä Suomeen tuotiin vuonna 2009 liki tuhat tonnia öljypellavansiemeniä.

Erityisesti luomupellavasta on pulaa. Vuonna 2010 tavanomaista pellavaa viljeltiin 2 600:lla ja luomua vain 117 hehtaarilla.

Maula on tyytyväinen, että lähti aikoinaan pellavanviljelijäksi, vaikka ensimmäiset kylvösiemenet joutui tuomaan ulkomailta eikä alasta ollut juurikaan tietoa. Pellavasta on tullut oleellinen osa tilan tuotantoa ja pellavatuotteet kuuluvat miehen päivittäiseen ruokavalioon.

Öljypellavan viljelyopas:

www.pellava.fi

www.hyvinvointiapellavasta.fi