Savon suurin viiniluola on rakennettu kallion sisään. Se muuntuu erilaisiin juhlatilaisuuksiin.
Tervetulloo naatiskelemaan!
Markus Heiskasesta tuntuu hyvältä, että hän voi kehittää sukutilaa yhdessä perheen ja kyläläisten kanssa.
Lomakeskus Järvisydämen sisääntulo henkii luolameininkiä.
Janne Larinen tarjoaa Piikatytön livakkaa eli katajan karpaloista drinkkiä, jossa on hirvensarvijauhetta. ”Poronsarvijauhettahan savolaiset ei tarvi, mutta hirvensarvijuoma on hyvä nappisilmille. Ne männöö siitä ihan äpsingilleen ja tulee renkipoikaa halloomaan lähtiessään”, tarjoilija lupaa.
Huljussa eli savolaisen immeisen keittopaassa voi rentoutua saunamualiman löylyjen välillä.
Viiniluolassa herkutellaan keskiajan hengessä. Piäsyömingit ja jäläkimakiat ovat pääosin lähiruokaa.Kun ilmat viilenevät ja järvi jäätyy, lomakeskus Järvisydämessä on aluillaan vuoden kuumin sesonki.
Järvisydämen isäntä Markus Heiskanen astelee vieraita vastaan turkisliiveissään. ”Ei mikään isäntä, vaan talon nöyrin renki”, Heiskanen korjaa.
Ollaan Rantasalmen Porosalmessa. Vieressä levittäytyy Linnansaaren kansallispuisto, ja Saimaan Haukivesi aukeaa lahdelmasta.
Heiskanen kehuu olevansa ”puarinpitäjä” kymmenennessä polvessa. Hänen muinainen esi-isänsä sai hyvästä sotilaspalvelusta palkakseen kuudensadan hehtaarin hylkyalueen täynnä kallioita, mäkiä ja lahtia. Alueen läpi kulki Karjalan jäätie Ruotsista Venäjälle, ja siihen määrättiin kestikievarin paikka, sillä se oli viimeinen manner ennen isoa Haukivettä ja Oravin kylää.
”Isoukilla oli jo aittamajoitusta, ja ukki alkoi rakentaa mökkejä niemennokkiin 60 vuotta sitten. 80-vuotiaana ukki luovutti tilan pojilleen, mutta kilpaili vielä heidän kanssaan. Nykyisin me toimitaan täällä sedän kanssa”, Heiskanen valottaa historiaa.
Villit visiot
Heiskasen matkailuyrittäminen alkoi onkimatobisneksellä kuusivuotiaana. Siitä ura eteni tanssi-iltojen makkaramyyntiin. ”14-vuotiaana rekrytoin ensimmäisen työntekijän, 11-vuotiaan Heikin, joka on meillä vieläkin töissä”, mies ylpeilee.
Nykyisin Järvisydän työllistää 26 henkeä ympäri vuoden.
Työntekijöitään Heiskanen pitää kullanarvoisina. Hän sanoo kehittävänsä yritystä yhdessä heidän kanssaan, vaikka isännältä itseltään taitavat tulla hurjimmat ideat.
Kuten se, että ”Savon suurin viiniluola” on rakennettu kallion sisään. Tai että kallioon louhittaisiin jopa 800 hengelle kokoustilat, mistä hissillä voisi hurauttaa ylös katsomaan koskematonta kansallispuistoa.
”Siitä näkyisi koko kauneus ja Saimaan auringonlaskut. Vaan kun pankkiin menen tätä kertomaan, niin...”
Jotkut pitävät Heiskasen haaveita suuruudenhulluutena tai vähintäänkin savolaisena liioitteluna. Mutta paljonhan se on saanut aikaan, naapuritkin toteavat.
Oma viinitila Saksasta
Järvisydämen viinikellariin mahtuu ilolientä pullo jos toinenkin. Kolmisen vuotta kellarin hyllyt ammottivat lähes tyhjillään, sillä Heiskasen laskujen mukaan viineihin sitoutuisi pääomaa 140 000 euroa.
Kuinka ollakaan, kohtalo puuttui peliin. Markus omistaa Järvisydämen, mutta pieni osuus on myös Riikka-siskolla, Liituaja-Riikalla, niin kuin veli häntä ystävällisesti kutsuu. Sisko on aikuiseksi kasvettuaan viihtynyt maailmalla.
”Sisko löyti miehen Saksasta, viinitilallisen Philippin, joka puhtain varpain tilsii meille viinit. Huaran kautta ratkes tääkin asia, niin kuin meilläpäin tavataan sanoa.”
Lankomiehen kanssa Heiskanen on maistellut Savoon sopivia viinejä, jotka ovat saaneet kylkeensä Järvisydämen etiketin. Nyt viinit ovat myös asiakkaiden nautittavissa.
Asiakasta ei voi huijata
Järvisydän kuuluu Saimaa Holiday -verkostoon, jolla on yhteinen hallitus, myyntipalvelu- ja varausjärjestelmä. Verkoston kahdeksan osakasyritystä omistavat toisiaan ristiin ja hoitavat kukin omaa osa-aluettaan.
Järvisydämeen on keskitetty Saimaa Holidayn ravintola- ja myyntipalvelut. Se sopii Heiskaselle. Hän on kouluttautunut joka lähtöön: kokiksi, tarjoilijaksi, baarimestariksi, hotellivirkailijaksi, hallitusammattilaiseksi ja talouspäälliköksi – jos ei muuten, niin työssä oppimalla.
”Yrittäminen on jatkuvaa oppimista. Matkailussa palvelu on avainasemassa. Ennen riitti, kun oli hyvät kuvat ja mainoslauseet. Nyt omat sanat ei merkkaa mitään, vaan kuluttajat arvioivat kaiken. Se on hienoa ja haastavaa.”
Heiskanen viittaa siihen, että internetissä asiakkaat antavat suoran palautteen palvelusta. Netissä on myös osattava luoda oikea kuva tuotteesta, ettei asiakas mökkiä varatessaan luule tulevansa hienoon hotelliin.
”Nettivaraaminen on yleistynyt räjähdysmäisesti. Alentuneet lentohinnat ja netin sovellukset ovat mahdollistaneet pienenkin paikan pärjäämisen, kunhan perustuotteet ovat kunnossa.”
Järvisydämen on oltava mukana erilaisissa nettivarausjärjestelmissä, jos mielii pysyä kehityksessä mukana. ”Vaikka juuret ovat 350 vuoden päässä, se ei tarkoita, että oltaisiin kehityksestä jäljessä.”
Savolaista keskiaikaa
Ravintolan luonnonkallioiset seinät, hirsikaiteet, säkkikankaat ja pellavapuserot viestivät historiasta. Järvisydän markkinoi itseään keskiaikaisuudella, mutta savolaisesti.
Heiskanen arvelee, että savolaisuus ei avaudu kaikille myönteisesti. Itse hän haluaa sen tarkoittavan, että ”puhutaan savvoo ja palvellaan oikein vieraanvaraisesti”.
Keskiaikatunnelmaa luo elävä tuli: ravintoloiden avotakoissa poltetaan vuodessa neljäsataa mottia puuta ja kynttilöitä palaa 1 400 kiloa. Pakkasesta sisään tulijaa tervehtii pehmeä lämpö.
Ruoka tarjoillaan erilaisilta astioilta: päreiltä, saviastioista ja tiriseviltä rautapannuilta. Taustalla soi keskiaikainen musiikki.
Lappiin verrattuna lähellä
Jos ongelmista pitää puhua, mitä savolainen ei mieluusti tee, niin sijainti on sellainen. Saimaata ei voi siirtää kehäkolmosen sisäpuolelle. Rantasalmen Porosalmi on Helsingistä katsoen vielä Mikkelinkin takana eikä edes valtatien varressa.
”Mutta Lappiin verrattuna olemme lähellä. Linnansaaren kansallispuisto ja Porosalmi on valittu maakuntastrategiassa matkailun keskittymäksi, ja Rantasalmi on ottanut matkailun kärkistrategiakseen. Tien asfaltointi tänne asti on haaveissa vuonna 2013”, Heiskanen iloitsee.
Yrittäjä näkee tulevaisuuden mahdollisuuden järviluonnossa eli siinä, millaisia kokemuksia järvi ja vesi tarjoavat ympäri vuoden. Tässä Saimaa Holidayn yhteistyöverkosto on välttämätön elämys- ja eräpalveluineen.
Retkiluistelusta on tullut vuosi vuodelta suurempi hitti. Viime talvikautena noin kuusituhatta luistelijaa viiletti Linnansaaren rannoilla ja käytti Saimaa Holidaysin palveluita.
”Retkiluistelussa on hienoa se, että voidaan hyödyntää jäätä ja liikutaan omalla lihasvoimalla upeassa kansallispuistomaisemassa. Nykyajan matkailija haluaa kokea luontoa, mutta sen jälkeen syödä hyvin ja nukkua lakanoiden välissä.”
Heiskasesta on mahtavaa, että myös paikalliset ihmiset ovat löytäneet retkiluistelun omaksi lajikseen. Peilijäiden aikaan luistella voi muuallakin kuin auratuilla reiteillä.
Luistelun lisäksi talvella voi hiihtää, moottorikelkkailla, lumikenkäillä tai kalastaa.
”Kaikkia luontoretkiä yhdistää, että reittien varrella on mukavat nuotiot, joilla voi nauttia höyryävää juomaa ja suolapalaa tai valmistaa kalaretken saaliista aterian.”
Yhdessä enemmän
Matkailuyrittäminen on Heiskasen unelma-ammatti. ”Paras puoli on, kun voi visioida omia haihatuksiaan, nähdä niiden toteutuvan ja saa vielä palautteen vierailta. Monesti niistä on tykätty. Se on paras palkka.”
Toki yrittäjä on saanut rahallistakin palkkaa. Järvisydämen liikevaihto on kasvanut joka vuosi noin kymmenen prosenttia ja oli viime vuonna nelisen miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto on ollut noin seitsemän prosenttia, mikä on matkailussa kohtuullinen.
Ison kiitoksen menestyksestä Heiskanen antaa yhteistyölle. ”Matkailussa on lähes mahdotonta vastata vaatimuksiin yksin. Meillä on verkosto, jossa vallitsee avoimuus ja luottamus. Me on voitu sopia osaamisalueista ja investoitu yhdessä esimerkiksi majoitukseen. Kahdeksan markkinamiestä on parempi kuin yksi.”
Menestyksen takana on myös jatkuva kehittäminen. ”On joka vuosi tehtävä jotain uutta. Muuten asettuu mukavuusalueelle ja alkaa hiipua.”
Eli kun kokoustiloja on saatu lisää, Järvisydämeen tulee pieni ”day spa” ja lisää majoitustiloja järvinäköalalla. Asiakasvirta Pietarista kasvaa ja...
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
