Toisella kierroksella presidenttiehdokkaat on laitettava tiukkaan läpivalaisuun − asiaosaaminen ja harkintakyky on selvitettävä perusteellisesti
Kansanvalta elää ehdokkaiden ja tukijoukkojen työstä, kansalaisten ja ehdokkaiden kohtaamisista, vaihtoehdoista ja rehellisistä vaaleista, Seppo Kääriäinen kirjoittaa.
Kuva: Jarno Mela, Sanne Katainen, Carolina Husu, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola29.1.202409:45
Lukijani tietää tätä lukiessa, ketkä kaksi kilvoittelevat presidentin paikasta. Kirjoitan juttuani perjantaina 26.1.
Mielipidetutkimusten kärjessä keikkuivat tasaväkisesti Alexander Stubb ja Pekka Haavisto, joita Jussi Halla-aho ja Olli Rehn haastoivat. Vaalien aattopäivinä spekuloitiin ahnaasti, että ne kaksi voivat olla keitä tahansa neljästä.
Yhdeksän ehdokkaan kaarti raatoi kovaa vaalityötä. Moni ehdokas aloitti kenttäkiertämisen jo kesällä.
Ehdokkuus on aina raskas retki - eikä palkinnosta ole kellään etukäteen varmuutta.
Ehdokkaat osallistuivat kymmeniin tentteihin ja lukemattomiin yleisötapahtumiin. Jokainen suomalainen pystyi niin halutessaan muodostamaan käsityksensä ehdokkaiden kyvyistä presidentin virkaan.
On syytä antaa tunnustus kaikille ehdokkaille heidän demokratiapalveluksestaan. Kansanvalta elää ehdokkaiden ja tukijoukkojen työstä, kansalaisten ja ehdokkaiden kohtaamisista, vaihtoehdoista ja rehellisistä vaaleista.
Vaalikampanjointi oli ainakin ensimmäisen kierroksen porteille asti siistiä. Ehdokkaat suhtautuivat toisiinsa korrektisti ja esiintyivät varovaisesti. Tukijoukoissa saattoi esiintyä asiattomuuksiakin. Media niistä myös kertoi. Skandaaleitakaan ei paljastunut. Somen syövereissä voi toki tapahtua mitä tahansa.
Ehdokkaiden osaamisessa ja työhistoriassa on kiistattomia eroja. Näytöt ja mielipiteetkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat erilaisia.
Ne merkittävimmät erot liittyvät osaamisen ohella ehdokkaiden harkinta- ja paineensietokykyyn vaikeissa tilanteissa. Tulivatko ne erot riittävästi esille?
Kansalaiset valitsevat uuden presidentin vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mediassa on puhuttu jopa sota-ajan presidentistä.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu kulki kohtalaisen yksituumaisuuden merkeissä. Yksimielisyys Nato-jäsenyysjunailussa 2022-23 siirtyi vahvana vaalien utp- keskusteluun.
Toisella kierroksella tarvitaan suorempaa puhetta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Suomen asemasta Nato-jäsenenä.
Ehdokkailta on kuultava kunnollinen analyysi uudesta maailmanjärjestyksestä, eritoten Venäjästä, Yhdysvalloista ja Kiinasta.
On perattava pohjamutia myöten kokonaisturvallisuutemme ja kriisitilanteiden johtaminen, ulkoisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan välinen yhteys (ml. ajankohtainen tilanne työmarkkinoilla ja taloudessa) sekä resilienssiin kuuluvat huoltovarmuus- ja omavaraisuustekijät (ml. maaseutu ja metsät).
On tiukattava molemmilta ehdokkailta, mitä he ajattelevat Itä-Suomen turvallisuuspoliittisesta merkityksestä. Mikä on heidän vaihtoehtonsa nykyiselle alasajolle?
Finaaliin nousseiden ehdokkaiden asiaosaaminen ja harkintakyky on pantava tiukkaan läpivalaisuun.
Kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
