Vähemmän vihatusta uusi presidentti

Maailman vaikutusvaltaisimpiin lukeutuvan ihmisen paikka on tarjolla huomenna tiistaina, kun Yhdysvallat valitsee uuden presidentin ensi vuonna alkavalle nelivuotiskaudelle.

Poikkeuksellisen värikästä vaalikamppailua on seurattu herkeämättä ympäri maailman. Vaaleista on rakennettu kunnon mediaspektaakkeli myös täällä Suomessa: tuntuu siltä, että meidät on pidetty ajan tasalla kamppailusta melkein paremmin kuin kotimaan vaaleista.

Lähes päivittäin olemme nähneet ja kuulleet uutisia aina esivaalitaisteluista kahden lopullisen ehdokkaan väliseen vääntöön. Esimerkiksi kaikki Hillary Clintonin ja Donald Trumpin televisioväittelyt ovat olleet seurattavissa suorana keskellä yötä. Jos ei ole jaksanut valvoa, on saanut kuulla yksityiskohtaiset raportit väittelyistä heti aamulla.

Viimeisten viikkojen aikana kamppailu on vain tiivistynyt, kaikki aseet on otettu nyt käyttöön. Vaaleja pidetään kaikkien aikojan likaisimpina. Jopa Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI puuttui peliin, kun se käynnisti uudelleen Clintonin sähköposteja koskevan tutkinnan ja loi näin epäilyksen varjon demokraattien ehdokkaan ylle.

Vastakkain on kaksi tietyllä tavalla samanlaista mutta toisaalta erilaista ihmistä. Molemmat ovat kutakuinkin saman ikäisiä ja hyvin toimeentulevia, mutta persooniltaan he ovat lähes kuin yö ja päivä: Siinä missä Clinton on käytökseltään viileän hillitty ja analyyttinen, Trump kosiskelee yleisöä harkitsemattomilta kuulostavilla letkauksilla muun muassa siirtolaisista, muslimeista, vapaakaupasta tai naisista.

Hänen puheensa Amerikan suuruuden palauttamisesta vetoavat etenkin syrjäseutujen kouluttamattomiin valkoihoisiin miehiin, jotka ovat globalisaation myötä menettäneet työnsä ja tulonsa. Myös viljelijöiden odotetaan antavan äänensä republikaaniehdokkaalle (MT 4.11.).

Sekä Trumpilla että Clintonilla on ehdokkaaksi paljon vihamiehiä. Lopputuloksen voi ratkaista, kumpi ehdokkaista saa kannattajansa paremmin liikkeelle vaalipäivänä – ja kumpaa vihataan vähemmän.

Näin suomalaisena kummastelee myös avoimilla epäilyksillä vaalivilpistä. Trumphan on jo ennakkoon ilmoittanut, ettei hän hyväksy vaalitulosta ellei itse voita. Moni varmaan pohtii, toimiiko sivistysvaltio todella näin.

Miten vaali ratkeaa, ja onko sillä vaikutusta esimerkiksi Suomeen?

Eurooppalaisesta näkökulmasta Clinton olisi varmempi valinta. Sen sijaan Trump presidenttinä herättää selvästi enemmän huolta. Pelkona on, että hänen valintansa syöksisi maailman talouden jälleen epävarmuuden tilaan ja jopa uuteen taantumaan, kun entisestäkään on hädin tuskin selvitty.

Yrittääkö Trump edes toteuttaa kaikkia vaalilupauksiaan? Tuskinpa, ja iso merkitys on myös samaan aikaan käytävillä kongressivaaleilla. Vaikka Trumpin puolue eli republikaanit voittaisivat kongressissa, sekään ei turvaa miehen aikeiden läpimenoa. Sen verran paljon hänellä on vastustajia myös omiensa joukossa.

Varmaa lienee vain se, että maailman huomio kohdistuu lähipäivät herkeämättä Yhdysvaltoihin ja maalle valittavaan presidenttiin. Spektaakkeli siis jatkuu.