Komission budjettiesityksessä riittää korjattavaa
EU:n uutta budjettia aletaan vasta neuvotella. Selvää on, että monen asian on muututtava, kirjoittaa Sari Essayah kolumnissaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kuva: Dati Bendo4.8.202509:00
Komission pohjaesitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 annettiin keskellä helteistä heinäkuuta, eikä ole noussut isompiin uutisotsikoihin, vaikka syytä olisi.
Komission esitys on varsin radikaali monella tapaa; budjetin koko lähes tuplaantuisi ja rakenne muuttuu useista erilaisista ohjelmista uuteen yhdistettyyn rahastoon. Tämä yhdessä jäsenvaltion kaiken EU-rahoituksen sisältämän kumppanuussuunnitelman kanssa muuttaa koko kokonaisuuden hallinnointia.
Esityksessä riittää paljon korjattava, eikä se sellaisenaan tulee toteutumaan. Budjetin kokonaistaso on liian suuri, eikä myöskään EU:n lainanotolla rahoitettava kriisirahasto ole kannatettava.
Budjetilla on pyritty hakemaan vastauksia muuttuneeseen maailmantilanteeseen kohdentamalla rahoitusta muun muassa puolustukseen, kilpailukykyyn ja Ukrainan tukemiseen. Sinällään tärkeitä kohteita, mutta se ei saa tarkoittaa turvallisuuden kannalta keskeisten ruuan tuotannon tai maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemistä.
Esityksessä riittää paljon korjattava, eikä se sellaisenaan tulee toteutumaan.
Budjetin rakenteen muuttuminen näkyy myös maatalouspolitiikassa, jossa jako capin I ja II pilariin, suoriin tukiin ja maaseudun kehittämistukiin, poistuu. Nykyistä ja tulevaa capia ei siten voi suoraan verrata.
Uuden esityksen tulotukivälineet eivät tarkoita samaa kuin nykyiset maatalouden suorat tuet. Uudessa laajemmassa kokonaisuudessa on mukana tukivälineitä, jotka kuuluvat nykyisiin maaseudun kehittämistoimiin.
Viljelijän tulonmuodostukseen keskeisesti vaikuttavat tuet ja niihin varattava rahoitus on suojattu muusta rahoituksesta, mikä on hyvä. Suomelle tärkeät elementit, kuten luonnonhaitta-alueiden ja nuorten viljelijöiden tukeminen, tuotantosidonnaiset tuet sekä maatalousinvestoinnit ovat rakenteessa mukana.
Ehdotukseen sisältyy myös ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden kokonaisuus, joka tukee kestävää ruokaturvaa ja perustuu entistä vahvemmin kannusteisiin pakollisten toimien ja vaatimusten sijaan.
Ehdotus antaa myös mahdollisuuden painottaa tuotantoon sidottua tukea itäisille raja-alueille kansallisessa suunnitelmassa.
Maaseutualueiden elinvoimaisuutta edistävät muun muassa Leader sekä maaseutuyritysten käynnistämistuet ovat esityksessä. Moni muuhun maaseudun elinvoimaan kuin suoraan maatalouteen liittyvistä rahoituselementeistä on nyt siirretty yhteen suureen kansalliseen suunnitelmaan, jossa myös koheesiopolitiikan varat ovat.
Toisaalta maaseutualueiden investointeja tuetaan myös muilla välineillä. Maatalouteen liittyvää toimintaa löytyy niin kilpailukykyrahastosta kuin tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta. Merkittävää on, että esimerkiksi biotalouden rahoitusosuus budjetissa viisinkertaistui.
Tärkeintä on ymmärtää, että olemme vasta lähes parivuotisen neuvotteluprosessin alussa, jossa Suomi jatkaa vahvaa vaikuttamistyötään.
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
