Tarvitaan uutta aluepolitiikkaa

Suomen tasapainoinen kehittäminen edellyttää uutta aluepoliittista toimintaa. Tuoreen keskustan aluekehityslinjauksen mukaisesti ”keskustalainen aluepoliittinen ajattelu lähtee siitä, että ihminen voi asua, tehdä työtä, yrittää ja elää hyvää elämää siellä, missä haluaa”.

Suomessa aluekehitystyö on jäänyt lähinnä keskustan harteille. Muissa pohjoismaissa aluepolitiikka ja kestävä aluekehitys nojaavat yhteiseen kansalliseen tahtotilaan. Esimerkiksi Tanska on päättänyt, että 1 800 julkisen sektorin työpaikkaa siirretään Kööpenhaminasta muualle maahan. Samoin Ruotsissa, Norjassa ja Virossa viranomaistoimintoja ja valtion työpaikkoja alueellistetaan.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahva aluepoliittinen ohjelmakokonaisuus ja päätöksentekoprosessi. Viime vuosina ongelmana on ollut, että ministerit ovat tehneet alueellistamispäätöksiä itsenäisesti ja sitten linja on muuttunut ministerin vaihtuessa. Myöskään ministeriöiden ja virastojen johto ei ole toimeenpannut tehokkaasti poliittisia päätöksiä. Tämä poukkoilu on näkynyt erityisesti Fimean ja Kriisinhallintakeskuksen kohdalla.

Jatkossa alueellistamispäätökset on vietävä valtioneuvoston käsittelyyn ja päätösten toteuttaminen on otettava vahvempaan poliittiseen ohjaukseen ja seurantaan.

Alueellisen kehittämisen painopisteitä ovat laadukas koulutus, liikenneinvestoinnit, alueellinen saavutettavuus ja yritystoiminnan sekä työllisyyden edistäminen mm. biotalouden, kaivannaistoiminnan ja matkailun osalta – kunkin maakunnan ja alueen omien vahvuuksien mukaan.

Osaava Suomi on menestyvä Suomi – tuolloin myös työvoiman saatavuus turvataan parhaiten eri maakunnissa. Voimakas keskittyminen aiheuttaa moninaisia ongelmia. Niin pääkaupunkiseutua kuin eri maakuntia ja alueita on kehitettävä tasapainoisesti. Kestävä kansallinen aluepolitiikka syntyy poliittisesta tahtotilasta - keskusta on valmis avoimeen keskusteluun uuden aluepolitiikan puolesta.