Metsänjalostuksen hukatut hyödyt?

Suomessa on panostettu pitkään metsänjalostukseen. Työ on tuottanut erittäin hienoja tuloksia.

Meillä on käytettävissämme metsänuudistamiseen esimerkiksi männyn siemenviljelyssiementä, josta kasvatettujen puiden luvataan kasvavan reilun 20 prosenttia nopeammin kuin metsikkösiemenestä kasvatettujen.

Tämä tarkoittaa käytännössä kiertoajan lyhenemistä yli kymmenellä vuodella verrattuna siihen, että käytetään metsikkösiementä. Kuulostaa hyvältä metsänomistajan kannalta. Mutta toteutuuko kaikki tämä käytännössä?

Tämän päivän metsänhoidossa on kaksi vaihetta, jossa me usein hukkaamme tai suorastaan tuhoamme nämä lupaavat mahdollisuudet.

Ensimmäinen haaste kulminoituu kysymykseen: Käytämmekö me metsänuudistamisessa systemaattisesti jalostettua materiaalia?

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira päivitti äskettäin tilastoja taimitarhakylvöissä käytetystä siemenviljelyssiemenestä. Kehityskulku hätkähdytti etenkin koivun osalta, sillä jalostetun siemenen osuus romahti viime vuonna alle 50 prosenttiin.

Kuusella jalostetun siemenen osuus on vaihdellut viime vuosina reilusta 10 prosentista liki 80 prosenttiin. Luvattu lisäkasvu jää luonnollisesti saavuttamatta, ellei käytetä jalostettua siemenviljelyssiementä.

Reunaehtoina onkin, että jalostettua siementä on riittävästi tarjolla ja metsä uudistetaan jalostetusta siemenestä kasvatetuilla taimilla.

Siementuottajien tulee huolehtia riittävästä tarjonnasta ja metsänomistajien kysynnästä. Metsänomistajan kannattaa aina vaatia siemenviljelyssiemenestä kasvatetut taimet omalle uudistamisalalleen, hintaerot kun ovat marginaalisia.

Toinen keskeinen haaste on: Huolehdimmeko me taimien kehityksestä viljelyn jälkeen?

Jos taimikon alkukehityksestä eli heinäntorjunnasta, varhaisperkauksesta ja taimikonhoidosta ei huolehdita, jäävät nämä meidän nopeakasvuiset taimemme helposti vesakon alle. Tuloksena voi olla esimerkiksi hyväkasvuisen kuusikon sijasta vähempiarvoinen hieskoivikko.

Selvää on, että tällöin myös odotettu lisäkasvu tai kiertoajan lyheneminen jäävät haavekuvaksi. Tänä päivänä näin käy valitettavan usein, emmekä voi enää oikein ylpeillä metsiemme hyvällä metsänhoidollisella tilalla.

Onnistunut lopputulos, metsänjalostuksesta saatu lisäkasvu ja taloudellinen tuotto, edellyttää koko metsänkasvatusketjun hyvää hallintaa ja toteutusta.

Metsänjalostuksen hienoista hedelmistä pääsemme nauttimaan vain, mikäli koko metsänuudistamisketju toimii siementuotannosta aina taimikonhoitoon ja nuoren metsän kasvatukseen asti.